Kansantansseja sisältää soitinmusiikkia tai kappaleita, joita on sekä laulettu että soitettu. Sävelmät soitetaan viululla, ellei toisin ole mainittu. Laulettavat tanssisävelmät on sijoitettu laulusävelmiin. Kokoelmassa on muutamia paimensoittoja, jotka oli tarkoitus julkaista myöhemmin omana jaksonaan. Ensimmäiset tanssisävelmät kerättiin jo vuonna 1848, mutta useat SKS:n kokoelmat katosivat. Kadonneita tanssisävelmiä oli noin 120. Lisäksi hävisi 8 vihkoa sävelmiä, joiden sisällöstä ei ole tietoa. Vuonna 1886 SKS teki päätöksen suomalaisten kansansävelmien julkaisemisesta mahdollisimman täydellisenä kokoelmana. Osa kadonneista sävelmistä löydettiin ja I. J. Inberg kirjoitti uudelleen ulkomuistista aiemmin keräämiään sävelmiä. SKS:lla oli valmiina muutamia kokoelmia tanssisävelmiä, joita olivat keränneet J. Scharlin, O. A. J. Carlenius, K. W. Hanell ja R. Lehrbäck. Yleisölle julkaistiin kehoitus lähettää kansanlaulujen ja -tanssien sävelmiä, mikä tuotti tulosta. Lisäksi Oulusta löytyi nuottikirja, joka sisälsi 94 tanssisävelmää ja E. Sivori keräsi SKS:n stipendiaattina yhteensä 158 tanssisävelmää. Julkaisun järjestäminen aloitettiin erottelemalla julkaisukelpoiset sävelmät. Polkat ja masurkat jätettiin suoraan pois, koska ne tiedettiin olevan muualta kotoisin. Suurin osa kappaleista hyväksyttiin kokoelmaan, koska haluttiin varoa rajaamasta mitään tärkeää pois. Krohn on tehnyt listan erityisen kauniista ja omituisista kappaleista sekä toisinnoista. Tanssit on järjestetty ensin tanssilajien ja sitten tahtilajien mukaan vanhuusjärjestykseen. Sävelmistä on korjattu kirjoitusvirheitä ja hätiköintejä. Epäilyttävissä tapauksissa on seurattu alkuperäistä käsikirjoitusta.