Kokoelman tausta

Kansansävelmien keräämisen taustalla oli kansallisuusaate, jonka mukaan itsenäisen kansakunnan tunnusmerkkejä olivat omakielinen runous, epiikka ja kuulonvaraisesti välittyvä musiikki. Elias Lönnrot keräsi kokosi tunnetuimmat suomalaisuuden tunnusmerkit, Kalevalan (1835) ja Kantelettaren (1840), joissa molemmissa musiikilla oli tärkeä rooli. Kansansävelmiä ryhdyttiin keräämään varsinaisesti 1850-luvulta lähtien ja niitä alettiin toimittamaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta 1890-luvulta lähtien. Ilmari Krohn teki arvokkaan kulttuurityön toimittaessaan vuosina 1898-1933 Suomen Kansan Sävelmiä -teoksissaan n. 9000 suomalaista kansansävelmää kokoelmista, jotka Suomalaisen kirjallisuuden seuran kenttätyöntekijät olivat arkistoihin keränneet. Kokoelma on kansallisesti arvokas, yhtenäinen ja hyvin dokumentoitu. Tästä johtuen kokoelma on yhä nykyään tärkeä lähde suomalaisille muusikoille ja musiikin harrastajille.

Kokoelman digitaalinen versio

Suomen Kansan Sävelmät -kokoelmat digitoitiin vuosien 2002-2003 aikana. Urakkaan osallistui useita henkilöitä (ks. tekijätiedot) ja sitä tukivat useat eri tahot. Verkossa oleva Suomen Kansan eSävelmät -tietokanta (http://esavelmat.jyu.fi/) on vapaasti kaikkien käytettävissä (ks. tietokantaan viittaaminen) ja siitä vastaa Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos. Tekijänoikeudellisista kysymyksistä löydät lisää tietoa tekijätiedoista. Suomen Kansan eSävelmät –hankkeen tarkoitus on tuoda tämä kokoelma tutkijoiden ja kansanmusiikin ystävien ulottuville tietotekniikan keinoin. Suomen Kansan eSävelmät -hankkeessa digitoimme kaikki nämä sävelmät ja teimme niistä tietokannan, johon kuuluu sävelmien lisäksi sanoitukset sekä mm. paikkakunta- ja soittotapatiedot. Tietokannassa sävelmät on eri tiedostomuotoina (MIDI, Scorch-nuotinnos, GIF-kuva) ja kaikki niihin liittyvät tiedot on myös tallennettu (esim. sävellaji, tahtilaji, nimi, yleislaji, kerääjän nimi, sanat (1. säkeistö), keräyspaikkakunta, kylä, tai paikannimi, jne. Katso hakuohjeista lisätietoa mitä nämä tiedot tarkoittavat). Nämä tiedot mahdollistavat kunkin sävelmän maantieteellisen sijainnin kuvaamisen, joista esimerkkejä Kartat-sivulla. Sävelmiä voi hakea minkä tahansa tietotyypin perusteella, esim. sanojen, paikkakunnan tai melodiankaarroksen perusteella tai näitä yhdistelemällä.

Kokoelman opetuskäyttö

Tietokanta ei palvele ainoastaan musiikintutkimuksen tarpeita, vaan siitä on valmistettu verkkomateriaali, joka on suunnattu suomalaisesta musiikkiperinteestä kiinnostuneille käyttäjille (kouluille, opistoille, musiikkioppilaitoksille). Verkossa olevasta tietokannasta on mahdollista hakea sävelmiä selaimella käytettävällä hakukoneella. Haku on mahdollista mm. sanojen, paikkakuntien, läänien, musiikillisten piirteiden tai kerääjien mukaan. Haun tuloksena saadaan sävelmien nuotit ja muut tiedot. Haettuja sävelmiä voi myös kuunnella. Mukana on myös yksinkertaisia musiikin sisältöön perustuvia hakumenetelmiä. Tulevaisuuden tavoitteena on lisäksi tuottaa kokoelmaan liittyvää verkkopohjaista oppimateriaalia.

Kokoelman tutkimuskäyttö

Tämä digitoitu kansanmusiikkikokoelma on merkittävä aineisto vertailevalle musiikintutkimukselle. Mikään muu musiikkitietokanta ei ole yhtä laaja, yhtenäisesti ja verrattain rajatulta alueelta kerätty kuin tämä kokoelma. Esimerkiksi keski-eurooppalaisen sekä unkarilaisen musiikin tietokannat, joita on aiemmin käytetty musiikillisen tiedon louhinnassa (Toiviainen & Eerola, 2001), ovat selvästi suppeampia. Tätä suomalaisen kansanmusiikin tietokantaa käytetään tietokoneavusteisen musiikintutkimuksen materiaalina, mm. tarkasteltaessa sävelmien alueellisia eroja ja yhtäläisyyksiä sekä vertailtaessa suomalaisen sävelmateriaalin erityispiirteitä ulkomaisiin, vastaaviin kansanlaulukokoelmiin.