Runosävelmät 1
Runosävelmiä on jaettu Inkerin ja Karjalan runosävelmiin. Inkerin runosävelmien merkittävimmät kerääjät olivat A. Lähteenkorva, E. Levon ja A. Launis, jotka keräsivät yhteensä yli 700 runo- ja itkusävelmää. Launis otti myöhemmin runosävelmistä lähes 200 fonogrammia, mikä helpotti sävelmien nuotinnusta. Ilman fonografia kerätyissä kappaleissa oli epämääräinen säveltaso ja rytmi sekä puutteelliset merkinnät esilaulajan ja kuoron vuorottelusta. Vuorottelu on kuitenkin nuotteihin lisätty toisintoihin nojautuen. Kokoelma on jaettu kolmeen pääryhmään: itkusävelmät, lastensävelmät ja varsinaiset runosävelmät. Pääryhmät on sisäisesti järjestetty esilaulun pituuden, melodian ja sävellajin mukaan. Runosävelmät on pyritty järjestämään samankaltaisuuden mukaan yksinkertaisimmista lähtien. Sanoja on otettu mukaan vain muutama säe tilan säästämiseksi. Osa fonogrammeista on kirjoitettu kokonaisuudessaan, koska säkeistöt varioivat niin paljon. Karjalan runosävelmiin on liitetty muutamia muistiinpanoja muualta Suomesta. Suurimman osan sävelmistä on kerännyt A. Lähteenkorva ja kokoelman toimituksessa on noudatettu samoja periaatteita kuin Inkerin runosävelmissä.
Uusimmat aineistot
-
Sai miut saunahan (3/4, 2/4 e)
(1906) -
Poika liikkui tukka löyhki (2/4 e)
(1903) -
Ennempä miun emoini (6/8 e)
(1906) -
Ehittelin vellojani (6/8 e)
(1906) -
Läksin koista kulkemahan (2/4 e)
(1906) -
Laulaisin hyväisen virren (2/4 e)
(1903) -
Ai sie maammoi ai sie äiti (6/8 e)
(1906) -
Oi emoi synnytti minuist (2/4 e)
(1906) -
Kotihinsa muut menevät (6/8 e)
(1903) -
Runosävelmät I (Vepsa) (2/4 ?)
(1903) -
Kasvatti minun emoni (2/4 e)
(1903) -
Tuli ruikkoi Raikkovasta (2/4 G)
(1906) -
Sinisiiroi linnukkai (2/4 e)
(1877) -
Hyvä on tyttönä elellä (2/4 e)
(1903) -
Menin pilven piirtä myöten (2/4 ?)
(1903) -
Menin Soikkolan sotahan (2/4 G)
(1906) -
Menin Soikkolan sotahan (2/4 G)
(1903) -
Emo neuvoi neitojahan (6/8 G)
(1906)