Viidesluokkalaisten itsearvioidut temperamenttipiirteet, liikunnan arvosanat ja niiden väliset yhteydet

Abstract

TIIVISTELMÄ Lemponen, Niina 2011. Viidesluokkalaisten itsearvioidut temperamenttipiirteet, liikunnan arvosanat ja niiden väliset yhteydet. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu–tutkielma, 83 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viidesluokkalaisten oppilaiden temperamenttipiirteitä, liikunnan arvosanoja ja niiden välisiä yhteyksiä sekä sukupuolten välisiä eroja näissä tekijöissä. Lisäksi tutkittiin temperamenttipiirteiden eroja kiitettäviä ja tyydyttäviä liikunnan arvosanoja saaneiden oppilaiden välillä. Tutkimukseen pyydettiin mukaan keväällä 2009 kolmen harkinnanvaraisesti valitun alakoulun viidennen luokan oppilaita. Syksyllä 2009 hankittiin vielä lisäaineistoa. Lopullisessa tilastollisessa tarkastelussa mukana oli yhteensä 140 viidesluokkalaista oppilasta, joista tyttöjä oli 77 ja poikia 63. Temperamenttia tarkasteltiin Rothbartin (1981) temperamenttiteorian pohjalta. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin suomentamaani Rothbartin (2001) Early Adolescence Temperament Questionnaire-Revised (EATQ-R) mittaria, joka on tarkoitettu 9 – 15 – vuotiaiden temperamentin tarkasteluun. Kyselylomakkeen väittämät koskevat kahtatoista temperamenttipiirrettä, joita oppilaat arvioivat itse. Tarkastelin aineistoa tilastollisesti Cronbachin alfojen, keskiarvojen ja –hajontojen, frekvenssien, riippumattomien otosten t-testin ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Tulosten perusteella viidesluokkalaisten temperamenttia voidaan yleisesti kuvata melko positiivissävytteisenä. Oppilailla on korkea itsesäätelykyky, aloitteisuus, emotionaalisuus ja alhainen negatiivinen mieliala. Tyttöjen ja poikien temperamentit erosivat toisistaan siten, että tytöt hallitsevat enemmän toimintaa, haluavat kokea läheisyyttä, tuntevat pelkoa ja kokevat mielihyvää herkästi. Pojat taas ovat aggressiivisia, suuntaavat tarkkaavaisuuttaan tiukasti ja ovat elämyshakuisia. Liikunnan arvosanojen keskiarvo oli tytöillä ja pojilla 8.3, mutta tyttöjen arvosanojen keskihajonta oli suurempi. Tilastollisesti merkitseviä positiivisia korrelaatioita esiintyi liikunnan arvosanan ja toiminnan hallinnan, itsekurin, läheisyyden ja elämyshakuisuuden välillä, sekä negatiivisia korrelaatioita aggressiivisuuden, mielihyväherkkyyden ja ujouden välillä. Useampi temperamenttipiirre oli yhteydessä tyttöjen liikunnan arvosanaan kuin poikien. Kiitettäviä liikunnan arvosanoja saaneet viidesluokkalaiset olivat tyydyttäviä arvosanoja saaneita oppilaita parempia hallitsemaan toimintaansa ja tiukempia itsekurissaan, elämyshakuisempia sekä osoittivat matalampaa ujoutta ja mielihyväherkkyyttä. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että temperamentti on yhteydessä liikunnan arviointiin. Opettajien tulisi tarkastaa oppilasarviointiinsa vaikuttavia tekijöitä ja käytänteitä, sillä tasa-arvoinen, oppilaiden persoonallisuudesta riippumaton menestyminen koululiikunnassa tulisi olla kaikille mahdollista.