Internationale Städtepartnerschaften am Beispiel von Saarijärvi (Fi) und dem Amt Trittau (D) : Motivationen und Erfahrungen

Abstract

Tämä työ tutkii kansainvälisiä ystävyyskuntia Saarijärven ja Amt Trittaun esimerkin valossa. Työn pääpaino on aktiivisten osallistujien motivaatiossa ja kokemuksissa. Tutkimusta varten jaettiin 50 kyselylomaketta sekä suomalaisille että saksalaisille, jotka osallistuivat ystävyyskaupunkitapaamiseen Saarijärvellä heinäkuussa 2009. Kyselylomakkeiden lisäksi helmikuussa 2010 haastateltiin neljää suomalaista ystävyyskunta-aktiivia, jotka valittiin haastatteluun kyselylomakkeiden perusteella. Haastattelut koostuivat neljästä eri teemasta: motivaatio, ryhmän vaikutus, kommunikointi sekä ystävyyskaupunkitoiminnan tulevaisuus ja kehitys. Suomalaisten ja saksalaisten vastaukset erosivat toisistaan osittain odotettua enemmän. Vaikka vain pieni osa vastaajista osasi saksaa tai englantia, suurin osa kyselylomakkeeseen vastanneista ei kokenut yhteisen kielen puuttumista ongelmana. Eri syyt motivoivat eri vastaajia osallistumaan ystävyyskaupunkitoimintaan, ja suomalaisten ja saksalaisten vastauksissa oli havaittavissa selkeitä eroja. Uteliaisuus motivoi vajaata kolmannesta saksalaisista, kun taas yksikään suomalainen ei valinnut uteliaisuutta osallistumisensa syyksi. Saksalaiset valitsivat useammin ääripään vastausvaihtoehdon, kun suomalaiset ilmaisivat mielipiteensä lievemmin. Kyselylomakkeiden tulosten pohjalta nousi kysymyksiä, joihin haastatteluilla pyrittiin saamaan vastauksia. Kommunikointi ilman yhteistä kieltä on olettavasti hankalaa, mutta kyselylomakkeiden vastausten mukaan ongelmia ei kuitenkaan juurikaan ole. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, mistä ongelmien puute johtuu. Haastateltavien vastauksista selvisi, että suuri osa kommunikoinnista tapahtuu tulkkien tai elekielen avulla, ja vastaajat myönsivät, että ilman hyviä tulkkeja kontaktit olisivat vähäisempiä. Kaikkien haastateltavien mielestä ryhmällä on positiivinen vaikutus ystävyyskaupunkitoimintaan. He uskovat, etteivät kontaktit saksalaisiin olisi niin tiiviitä ja monipuolisia ilman ystävyyskaupunkitoimintaa. Haastatteluista kävi ilmi, että kontaktien tiiviys on tiukasti yhteydessä kielen kanssa – ilman yhteistä kieltä on kontakteja hankala pitää yllä virallisten tapaamisten välillä. Aktiivisten osallistujien korkea keski-ikä oli kaikkien haastateltavien suuri huoli. He kaipaavatkin toimintaan lisää nuorisoa, jotta ystävyyskaupunkitoiminta Saarijärven ja Amt Trittaun välillä voisi tulevaisuudessa kehittyä. Sekä kyselylomakkeiden että haastatteluiden vastaukset tukivat ennakko-oletusta siitä, että motivaatio ja kokemukset voivat vaihdella henkilöstä riippuen. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että tulokset koskevat vain yhtä ryhmää, ei kaikkia ystävyyskuntatoiminnassa mukana olevia osallistujia. Tutkimukseen osallistujat olivat pääasiallisesti miehiä: kyselylomakkeen täytti vain yksi nainen, ja kaikki haastateltavat olivat miehiä. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli yli 65 vuotta. Tulokset olisivat todennäköisesti erilaiset, jos tutkittavina olisi ollut esimerkiksi pelkästään naisia tai nuoria. Kyselylomakkeiden vastauksissa oli kuitenkin havaittavissa selkeitä kulttuurisia eroja, joten tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä.