Luistaako? : motivaation laadun yhteys harjoitteluun 15-vuotiailla maastohiihtäjillä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkittiin 15-vuotiaiden maastohiihtäjien motivaation laatua, koettua fyysistä pätevyyttä, sekä näiden tekijöiden vaikutuksia hiihtäjien kilpailu- ja harjoittelumääriin, sekä näkemykseen hiihtourastaan tulevaisuudessa. Myös sukupuolen vaikutus otettiin tutkimuksessa huomioon. Motivaation laatua pidetään keskeisenä asiana urheilijan tai liikunnan harrastajan harjoittelun ja urheilu-uran jatkumisen kannalta. Tässä tutkimuksessa motivaatiota lähestyttiin Decin ja Ryanin kehittelemän itse-määräämisteorian viitekehyksestä (1985b, 2000b, 2002). Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja analysoinnissa käytettiin tilastollisia analyysimenetelmiä (mm. MANOVA, ANOVA, log-lineaarinen mallinnus.)

Tutkimuksessa tutkittavat jaettiin autonomisen ja kontrolloidun motivaation tason mukaan mahdollisimman homogeenisiin ryhmiin. Näitä ryhmiä muodostui neljä. Suurin ryhmä oli autonomisesti motivoituneet. Muut ryhmät olivat yleisesti motivoituneet, kontrolloidusti motivoituneet ja ei-motivoituneet. Koettu fyysinen pätevyys ja motivaation laatu olivat yhteydessä hiihtäjien kilpailemiseen ja harjoitteluun. Ne hiihtäjät, joiden koettu fyysinen pätevyys oli korkea, kilpailivat ja harjoittelivat enemmän kuin ne, joiden koettu fyysinen pätevyys oli matala. Autonomisesti motivoituneet kokivat fyysisen pätevyytensä korkeammaksi kuin muut motivaatioryhmät. Yleisesti motivoituneet harjoittelivat enemmän kuin muut ryhmät.

Tähän ryhmään kuuluvilla vastaajilla sekä autonomisen, että kontrolloidun motivaation taso oli korkea. Motivaatioryhmistä hiihtouransa jatkon positiivisimpina näkivät autonomisesti motivoituneet. Myös korkea koettu fyysinen pätevyys oli yhteydessä positiiviseen näkemykseen hiihtourasta tulevaisuudessa. Tytöt näkivät tulevaisuuden hiihtouransa epävarmempana kuin pojat.

Tämän tutkimuksen perusteella autonominen motivaatio vaikuttaa positiivisesti nuorten hiihtäjien näkemyksiin itsestä nyt ja tulevaisuudessa. Kuitenkaan autonominen motivaatio ei yksin ollut niin merkittävässä roolissa tarkasteltaessa harjoittelun ja kilpailemisen määriä. Kontrolloidulla motivaatiolla näyttäisi myös olevan rooli hiihtäjän harjoittelussa. Koetun fyysisen pätevyyden taso näyttäytyi merkittävä tekijänä kaikissa tarkasteltavissa muuttujissa.

Tämä tutkimus antaa tietoa nuorten hiihtourheilijoiden motivaation laadusta, koetun fyysisen pätevyyden tasosta sekä näiden tekijöiden vaikutuksista hiihtoharrastuksessa. Nuorten urheilijoiden parissa toimivien olisi hyvä olla tietoisia siitä mitkä tekijät vaikuttavat motivaatioon, harjoitteluun ja nuorten näkemyksiin itsestään, jotta mahdollisimman moni nuori pysyisi urheiluharrastuksen parissa.