Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHänninen, Mimmu
dc.date.accessioned2011-06-27T10:22:03Z
dc.date.available2011-06-27T10:22:03Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1163610
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27229
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien keskisuomalaisten ikääntyneiden elämänlaatua. Elämänlaatua on tutkittu niin maailmalaajuisesti kuin Suomessa paljon, mutta dementiaa sairastavat on otettu tutkimuskohteiksi vasta lähiaikoina. Elämänlaadun kokonaisuus on monipuolinen ja haastava tutkimuskohde, ja sen yhdistäminen dementiaa sairastavien tutkimukseen tuo esiin uusia haasteita. Tutkimus on osa vielä julkaisematonta väitöskirjaprojektia, jossa tutkittiin ikääntyneitä yhdentoista keskisuomalaisen kunnan alueelta. Aineiston keruussa on käytetty Care Keys -projektissa luotuja mittareita, QUALID -elämänlaatumittaria ja Cornell -depressioseulaa. Tutkimuksen tarkasteluun valittiin dementiaa sairastavia ikääntyneitä, joilla dementian vaikeusastetta kuvaavan MMSE -testin tulokset jäivät alle 17 pisteen. Tutkimus on suoritettu havainnoimalla tutkittavia, ja lomakkeet on täyttänyt ikääntynyttä hoitava henkilö tai omainen. Tutkimuksen tulokset on analysoitu käyttämällä Mann-Whitneyn U-testiä. Vaikeaa dementiaa sairasti tutkittavista 65,1 %, laitoshoidossa asuvista lähes 70 %. Elämänlaadun keskiarvo oli tutkimuksessa 34,5 pistettä, joka vastaa alenemassa olevaa elämänlaatua. Hyvä elämänlaatu tutkittavista oli ainoastaan 4,9 %:lla, kun taas huono tai erittäin huono 54,7 %:lla. Masennus oli yleistä niin laitoshoidossa kuin palveluasumisessa, vakavia masennusoireita esiintyi kaikkiaan 63,2 %:lla tutkittavista. Masennuksella todettiin olevan lähes merkitsevä yhteys elämänlaatuun (p = 0.040) koko aineistoa tarkasteltaessa. Lisäksi dementiaan erikoistumisella yksikössä oli merkitsevä yhteys elämänlaatuun (p = 0.017), mutta vain palveluasumisen asiakkailla. Dementian vaikeusasteella ei todettu olevan merkitsevää yhteyttä elämänlaatuun tai masennukseen samalla tavalla, kuin vastaavissa aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat masennuksen yleisyyden dementiaa sairastavilla, sekä alenevassa olevan tai jo alhaisen elämänlaadun. Kognitiivisilta oiminnoiltaan kyvykkäämmillä ikääntyneillä masennuspisteet olivat korkeammat, mutta elämänlaatu silti parempi kuin vaikeammin dementoituneilla.
dc.format.extent47 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherpitkäaikaishoito
dc.titleDementiaa sairastavien ikääntyneiden elämänlaatu pitkäaikaishoidossa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011062711058
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysoelämänlaatu
dc.subject.ysodementia
dc.subject.ysomasennus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot