Lapsen toimijuus päiväkodin fyysisessä ja kulttuurisessa ympäristössä : eteisympäristö lapsen paikkana

Abstract

Hokkanen, Pauliina. Lapsen toimijuus päiväkodin fyysisessä ja kulttuurisessa ympäristössä. Eteisympäristö lapsen paikkana. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2011. 124 sivua.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millainen päiväkodin fyysinen ja kulttuurinen eteisympäristö on, ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa 4–6-vuotiaan lapsen omaehtoiselle toiminnalle. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten lapset hyödyntävät konkreettisesti tätä ympäristöä oman aktiivisen toimijuutensa toteuttamisessa. Tutkimalla lapsen ja ympäristön välistä vastavuoroista suhdetta saadaan esiin, millaista lapsena oleminen on päiväkotikontekstissa. Tutkimus toteutettiin yhden jyväskyläläisen päiväkodin yhdessä 4–6-vuotiaiden lasten ryhmässä. Siihen osallistui 12 lasta, joista poikia oli viisi ja tyttöjä seitsemän. Ensisijaisena aineiston keräämisen menetelmänä käytettiin lasten puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Toissijaisena menetelmänä oli päiväkotiympäristössä toteutettu osallistuva havainnointi. Aineisto kerättiin marraskuussa 2009. Analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita. Tutkimus osoitti, että päiväkodin fyysinen ja kulttuurinen ympäristö ohjaa lapsen omaehtoista toimintaa. Ympäristön koolla, sijainnilla, kalusteilla, säännöillä sekä lapsen ja aikuisen välisellä valtasuhteella oli merkitystä lasten hakeutumisessa omaehtoisiin toimintoihin eteistilassa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että lapset toteuttavat ja tuovat esiin toimijuuttaan ainakin neljällä tavalla. Nämä tavat ovat leikkiminen, piiloutuminen, omien tavaroiden korostaminen sekä erilaiset suhtautumistavat tilassa vallitseviin sääntöihin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ympäristöllä on merkitystä lapsen toiminnan ja toimijuuden rakentumisessa. Toisaalta tutkimuksessa saatiin todisteita myös siitä, että lapsi on aktiivinen toimija, joka hyödyntää ympäristöään omia toiminnan tavoitteitaan tukevalla tavalla. Näin sekä ympäristöllä että lapsen omalla konkreettisella toiminnalla on merkitystä lapsen päiväkotitoimijuuden muotoutumisessa.