Tekniset taidot. Lajitekniset taidot luovat pohjan maalivahtipelille ja lajitekniikoiden oppiminen ja niiden hallitseminen edellyttävät paljon harjoittelua ja toistoja. Maalivahdin ensimmäinen opeteltava asia on perusasento, josta kaikki liikkeet lähtevät ja johon maalivahti aina palaa torjunnan tai muun toiminnon jälkeen. Luistelu- ja liikkumistekniikoiden hallitseminen ovat edellytys nykypäivän maalivahtipelille ja siksi sitä tulisikin harjoitella jo nuoresta pitäen. Oikealla sijoittumisella maalivahti kykenee torjumaan kiekkoja mahdollisimman tehokkaasti. Eri torjuntatekniikat ja niiden hallitseminen luovat edellytykset sille, että maalivahti kykenee mahdollisimman optimaalisesti eri pelitilanteissa suorittamaan oikean torjunnan ja torjuntaliikkeen. Pelitilannetorjuntatekniikat ovat periaatteessa osa perustorjuntatekniikoita, mutta niitä sovelletaan tietyissä pelitilanteissa ja/tai niihin liittyy yhtäaikainen liike tai liuku. Nykypäivän jääkiekossa maalivahdin mailapeliosaaminen on
noussut entistä tärkeämpään rooliin ja siksi maalivahdin tulee osata hyödyntää mailaansa niin maalinestopelissä kuin joukkueen puolustus- ja hyökkäyspelaamisessa.
Pelikäsitys. Pelikäsitys rakentuu pelin ymmärtämisestä, pelin hahmottamisesta ja ratkaisujen teosta. Maalivahdin tulee ymmärtää pelin yleiset lainalaisuudet, joukkuetaktiset, joukkueyhteistyön periaatteet sekä muun muassa liikkumisen ja sijoittumisen merkitys eri pelitilanteissa. Pelin lukeminen edellyttää kykyä tulkita ja lukea maalintekopeliä. Se edellyttää kiekon, vastustajien ja omien pelaajien sijainnin, liikkumissuunnan ja vauhdin havainnointia suhteessa pelikenttään ja tapahtumiin. Maalivahdin pitää pelin ymmärtämisen ja lukemisen avulla kyetä valitsemaan kuhunkin pelitilanteeseen sovelias pelitaito eli tehdä ratkaisu.
Taktiikka. Maalivahtipelissä taktinen osaaminen on yhtä suuressa osassa kuin tekninen osaaminen. Maalivahdin tulee ymmärtää ja osata sijoittua oikein niin syvyys- kun sivuttaissuunnassa eri pelitilanteissa, jotta mahdollisimman tehokkaasti ja optimaalisesti kykenee peittämään maalin ja estämään maalinteon. Maalivahdin pitää myös ymmärtää mikä torjunta ja toimintamalli on eri pelitilanteissa mahdollisimman järkevä maalinteon estämiseen. Pelissä on myös useita tilanteita, joissa edellytetään maalivahdin ja 3 kenttäpelaajien välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota. Yhteistyön ja toiminnan eri pelitilanteissa pitää olla ennalta sovittua, harjoiteltua ja toimivaa, jotta se palvelee joukkueen pelaamista.
Fyysiset ja psyykkiset vaatimukset. Maalivahdin pelipaikka on hyvin erityinen suhteessa kenttäpelaajiin ja vaatii korkeatasoista teknistä osaamista, hyviä fyysisiä ominaisuuksia sekä psyykkistä lujuutta. Huipputasolla maalivahdilta vaaditaan mm. ketteryyttä, nopeutta, räjähtävyyttä, nopeaa reaktiokykyä, käsi-silmä koordinaatiota, liikkuvuutta ja nopeaa päätöksentekoa. Maalivahdin toiminnot pelin aikana ovat luonteeltaan nopeita, räjähtäviä ja lyhytkestoisia, joiden välissä on lepohetkiä tai matalatehoisempia toimintoja.
Urheilija-analyysi. Maalivahdit ovat tutkimusten mukaan suhteessa muihin pelaajiin hieman kevyempiä ja heidän fysiologiset arvot ovat kehittyneet hieman vähemmän suhteessa kenttäpelaajiin. Kuitenkin liikkuvuudessa maalivahdit ovat edellä muita. Kenttäpelaajia heikommat fyysiset ominaisuudet eivät kuitenkaan poista sitä faktaa, että myös maalivahdin on yleisesti saavutettava tietty taso fyysisesti, jotta kykenee pelaamaan huipputasolla.
Lajin tila ja valmennusjärjestelmä Suomessa. Suomessa on vahvat perinteet maalivahtien tuottajamaana ja maalivahtivalmennuksella on perinteitä Suomessa vuosien ajalta. Suomen Jääkiekkoliiton koulutusjärjestelmä on huomioinut maalivahtivalmennuksen osana koulutusjärjestelmäänsä vuosien ajan. SJL on uudistanut koulutusjärjestelmäänsä viime vuosina ja myös maalivahtivalmennuskoulutuksen järjestelmää on uudistettu.
Valmennuksen ohjelmointi. Maalivahdin kehittyminen edellyttää suunnitelmallista toimintaa niin fyysisen, psyykkisen ja lajiharjoittelun osata. Maalivahdin lajiharjoittelussa oleellista on toimia johdonmukaisesti siten, että kehittyminen ja asioiden opettaminen ja oppiminen menee tietyssä järjestyksessä ja tukevat toisiaan. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa toimiessa tämä on tärkeää, jotta perustaidot opitaan ensin ennen kuin siirrytään pelin lajiomaisiin harjoitteisiin. Testaustoiminta ja ravintovalmennus ovat yksi tärkeä osa valmennuksen ohjelmointia, mikä pitää valmennuksen kokonaisuudessa huomioida.
...
