Johtoryhmän jäsenten osallistuminen ja roolit

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvata, miten johtoryhmän jäsenet osallistuvat johtoryhmäkokouksissa ja millaisia rooleja jäsenille osallistumisen kautta rakentuu. Tutkielmassa tarkasteltiin erään suomalaisen sairaanhoitopiirin konservatiivisen toimialueen johtoryhmää.

Tutkimusaineistona käytettiin kolmea johtoryhmäkokousta, jotka oli videoitu ja tallennettu DVD-levyille sekä litteroitu kirjalliseen muotoon. Ryhmää lähestyttiin tässä työssä ryhmäviestinnän funktionaalisen lähestymistavan näkökulmista käsin ja aineiston analyysin keskiössä olivat yksilön puheenvuorojen funktiot ryhmässä. Aineisto analysoitiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta hyödyntävällä analyysimenetelmällä, vuorovaikutusprosessin analyysilla (Interaction Process Analysis, IPA) (Bales 1951). Puheenvuorojen sisältöä eli topiikin tasoa tutkielmassa tarkasteltiin aineistolähtöisesti.

Tutkitussa johtoryhmässä osallistuminen jakautui epätasaisesti puheenvuorojen funktion, määrän ja keston suhteen. Tehtäväkeskeisyys – etenkin tiedon ja mielipiteiden jakaminen – korostui jäsenten vuorovaikutuksessa. Puheenjohtaja hallitsi vuorovaikutusta osallistuen ryhmässä huomattavasti muita jäseniä enemmän. Sisällöllisiä teemoja jäsenet käsittelivät pääasiassa oman asiantuntemuksensa ja työnsä kautta. Tutkitussa johtoryhmässä rakentui jäsenten osallistumisen perusteella vain kahta erilaista roolia: puheenjohtajan rooli ja jäsenen omaan asiantuntijuuteen ja työhön pohjautuva rooli.

Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että johtoryhmäkokouksen funktioksi muotoutuu raportointi- tai tiedotustilaisuutena toimiminen; tietoa ja mielipiteitä jaetaan runsaasti, mutta ei juurikaan kollektiivisesti yhdessä jalosteta tai arvioida. Jäsenten osallistumisen ollessa samankaltaista myös jäsenten roolit rakentuvat hyvin samankaltaisiksi. Johtoryhmässä ei tehty päätöksiä, ja herääkin kysymys, missä toimialueen päätökset tehdään ja mikä tämän johtoryhmän funktio organisaatiossa on. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan myös pohtia, pystyttäisiinkö ryhmän toimintaa kehittämään kuukausittaisesta yksilöiden tiedotustilaisuudesta esimerkiksi tiedon ja asiantuntijuuden kollektiiviseen jalostamiseen, jolloin ryhmän voimavaroja voitaisiin hyödyntää enemmän.