Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRautiainen, Taina
dc.date.accessioned2011-03-22T08:54:17Z
dc.date.available2011-03-22T08:54:17Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1154257
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26695
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia vierassanoja käytetään suomalaisessa naistenlehdessä. Näkökulmina ovat lainasanojen rakenne, niiden sisältämät konsonanttiyhtymät, ääntäminen ja oikeinkirjoitus sekä etenkin se, mitä uutta ja suomen kielelle vierasta niihin sisältyy. Aineisto koostuu yleisnimistä, jotka on kerätty muutamista Kauneus ja terveys -lehden numeroista vuosilta 2007 ja 2009. Lisäksi tutkielmaan sisältyy pieni vertailuaineisto numerosta 5/2000. Varsinaista aineistoa on 478 sanaa ja vertailuaineistoa 127 sanaa. Aineistossa on sekä sitaatti- että erikoislainoja, jotka ovat yksiosaisia, yhdyssanoja tai sanaliittoja. Suurin osa on substantiiveja. Mukautettuja lainoja on eniten. Yleisin mukauttamiskeino on epenteettinen i (wrappi). Johdoksista valtaosa on supistumaverbejä (zumbata). Adjektiivijohtimista tyypillisin on inen (ayurvedinen). Substantiivijohtimet puolestaan ovat enimmäkseen deverbaalisia teonnimiä (sheivaus). Yhdyssanoista valtaosa sisältää suomenkielisen tai sellaiseksi mieltyvän perusosan (cashewpähkinä). Sanaliittoja esiintyy niin yksin kuin yhdyssanoissa (body pump, voice massage -terapeutti). Konsonanttiyhtymiä voi esiintyä sanan alussa, keskellä tai lopussa. Yleisimpiä ovat sanansisäiset kahden tai kolmen konsonantin yhtymät (chardonnay, hipsterit). Monet yhtymistä ovat laadultaan suomen kielestä poikkeavia (ndombolo), mutta myös tuttuja yhtymiä esiintyy. Aineistoon sisältyy monia suomen kielelle vieraita äänteitä (mm. suhu-s). Vierassanat tulisi yleisesti ääntää alkuperäkielen mallin mukaan, mutta käytännössä tämä ei useinkaan toteudu, vaan monia lainasanoja äännetään suomalaisittain niiden kirjoitusasun mukaisesti. Oikeinkirjoituksen kannalta ongelmallista on se, että vierassanojen taivuttaminen ei ole aina helppoa suomesta poikkeavan kirjoitusasun vuoksi. Myös yhdysmerkin käyttämisessä on vaihtelua. Aineiston yhdyssanoista noin puolet on kirjoitettu yhteen ilman yhdysmerkkiä. Tutkielmassa selvisi, että vierassanojen käyttö on monipuolistunut ja lisääntynyt viime vuosina ja uutta lainasanastoa on tullut runsaasti. Vierassanojen käyttö ei kuitenkaan aina ole täysin ongelmatonta, sillä niiden merkitys ja käyttötapa eivät aina ole lukijalle selviä.
dc.format.extent76 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherKauneus ja terveys (aikakauslehti)
dc.titleVierassanat Kauneus ja terveys -lehdessä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201103221914
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysolainasanat
dc.subject.ysovierassanat
dc.subject.ysoääntäminen
dc.subject.ysooikeinkirjoitus
dc.subject.ysonaistenlehdet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot