Show simple item record

dc.contributor.authorKuuva, Niina
dc.date.accessioned2011-03-11T10:41:15Z
dc.date.available2011-03-11T10:41:15Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1153556
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26661
dc.description.abstractPro gradu -tutkielmassa kartoitetaan näkemyksiä mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden myöntökäytännöstä ja ratkaisukäytännön johdonmukaisuudesta. Tämän lisäksi tarkastellaan eräiden yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutusta ratkaisukäytäntöön. Tutkielma pyrkii avaamaan vakuutuslääkäreiden harkintavallan roolia ratkaisukäytännön kannalta. Tutkimustehtävään pyritään vastaamaan laadullisella aineistolla, johon kuuluu kahdeksan asiantuntijahaastattelua. Haastattelumetodina käytetään puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysi toteutetaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jonka seurauksena saatavia tuloksia tulkitaan portinvartijuuden sekä substantiaalisen ja proseduraalisen oikeudenmukaisuuden viitekehyksessä. Aineistoanalyysin tuloksena voidaan esittää, että vakuutuslääkärin harkinnassa voi esiintyä eroja sen suhteen, kuinka työkyvyttömyyseläkkeenhakijan yksilölliseen tilanteeseen liittyviä sosiaalis-taloudellisia tekijöitä painotetaan. Tapauksien yksilöllisyys tekee kokonaisarvioinnista haasteellista, sillä erityisesti niin sanotuissa rajatapausratkaisuissa on vaikea määrittää, mikä on yksilön kannalta kohtuullinen ratkaisu. Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisutoiminnan tarkastelussa ei riitä, että siinä huomioidaan pelkästään vakuutuslääkärin suorittamaa arviointia, vaan näkökulma on laajennettava koskemaan koko työkyvyttömyyseläkkeenhakuprosessia. Yhteiskunnalliset tekijät eivät vaikuta suoranaisesti myöntökriteereihin, mutta ne kanavoituvat ratkaisukäytäntöön pidemmällä aikavälillä esimerkiksi eläkelaitoksen sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön kautta sekä siten, millä tavoin kohtuuden raja yhteiskunnassa määrittyy. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että eläkelaitoksiin keskitetty ratkaisutoiminta ja vakuutuslääkärijärjestelmä pyrkivät takaamaan ratkaisukäytännön johdonmukaisuutta. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen on vaikea löytää yksiselitteisiä lainsäädännöllisiä kriteerejä, joten vakuutuslääkärin suorittama tapauskohtainen harkinta muodostuu ratkaisukäytännön keskeiseksi osaksi.
dc.format.extent98 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othertyökyvyttömyyseläke
dc.subject.otherratkaisukäytäntö
dc.subject.othervakuutuslääkäri
dc.subject.otherharkintavalta
dc.subject.othermielenterveyden ongelmat
dc.titleTyökyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännön johdonmukaisuus : vakuutuslääkäreiden harkintavalta mielenterveyssyihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännössä
dc.title.alternativeVakuutuslääkäreiden harkintavalta mielenterveyssyihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännössä
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201103111886
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysotyökyvyttömyys
dc.subject.ysotyökyvyttömyyseläkkeet
dc.subject.ysovakuutuslääkärit
dc.subject.ysoharkintavalta
dc.subject.ysomielenterveysongelmat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record