AAC:n käyttö opetus- ja ohjaustilanteissa : laadullinen tapaustutkimus AAC:n käytöstä integroidussa päiväkotiryhmässä

Abstract

Pollari, Anni. AAC:N KÄYTTÖ OPETUS- JA OHJAUSTILANTEISSA. Laadullinen tapaustutkimus AAC:n käytöstä integroidussa päiväkotiryhmässä. Kasvatustieteen pro gradu –työ. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2011. 75 sivua. Julkaisematon.

TIIVISTELMÄ

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten AAC:tä käytetään päiväkodin integroidun ryhmän opetus- ja ohjaustilanteissa.

Aineisto koostui yhdeksästä videoidusta tuokiosta, joihin kuului kolme aamu- ja päiväpiiriä, kaksi yksilötuokioita ja yksi pienryhmätuokio. Se analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Havainnoidussa aineistossa oli mukana jyväskyläläisen päiväkodin integroidun ryhmän erityislastentarhanopettaja, sekä 10 ryhmän 3-5 - vuotiasta lasta, joista osa oli kielellistä tukea tarvitsevia lapsia ja osa tukilapsia. AAC- menetelmistä ryhmässä käytettiin tukiviittomia, sekä kuva- ja esinekommunikaatiota.

Tulosten mukaan opetus- ja ohjaustilanteet voivat tarjota monia mahdollisuuksia AAC:n käytölle. AAC:tä esiintyi tilanteissa viidessä erilaisessa tarkoituksessa: Tutkimus vahvisti osittain aiempien suomalaisten tutkimusten tuloksia AAC:n käytöstä strukturoinnissa, toiminnanohjauksessa ja opetustarkoituksessa ja toi niihin myös uutta näkökulmaa. Lisäksi tutkimus tuotti uusia tuloksia AAC:n kommunikatiivisesta käytöstä ryhmässä, sekä AAC:n esiintymisestä yhteisissä tavoissa ja rutiineissa.

Tuloksista käy ilmi, että AAC:n käyttöön ryhmän yhteisen kommunikoinnin muotona on vielä matkaa. Erityislastentarhanopettaja käytti huomattavasti enemmän AAC:tä kuin ryhmän lapset. Lapsille AAC tuki enemmänkin viestin vastaanottamista, kuin itseilmaisua. Tulosten mukaan erityislastentarhanopettaja voi toiminnallaan vahvistaa lasten passiivista roolia AAC:n käytössä, mutta toisaalta opetus- ja ohjaustilanteet voivat myös mahdollistaa AAC:n käyttöä aidossa vastavuoroisessa kommunikoinnissa. Jotta yhteiseen kommunikointiin päästäisiin, kaikkia ryhmän lapsia tulisi tukea ja ohjata enemmän aktiiviseen AAC:n käyttöön.

Tutkimus rajautui koskemaan opetus- ja ohjaustilanteita. Tulevaisuudessa tarvittaisiin lisää tietoa siitä, miten AAC esiintyy muissa päiväkodin konteksteissa. Käytetäänkö ja opetetaanko AAC:tä aidoissa vuorovaikutustilanteissa, ja missä määrin AAC:n käyttö on mahdollisesti tiettyihin tilanteisiin sidottua, tai eräänlaista rutiininomaista kaavamaista toimintaa? Yhteisen kommunikoinnin näkökulmasta erityisen tärkeää olisi tutkia etenkin AAC:n käyttöä ja opetusta lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa vapaammissa tilanteissa.