Mäki, Tarja; Ristiniemi, Erika

dc.contributor.author	Mäki, Tarja
dc.contributor.author	Ristiniemi, Erika
dc.date.accessioned	2011-03-02T08:35:54Z
dc.date.available	2011-03-02T08:35:54Z
dc.date.issued	2007
dc.identifier.other	oai:jykdok.linneanet.fi:1053083
dc.identifier.uri	https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26622
dc.description.abstract	Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella aloittavan ryhmän työskentelykulttuurin kehittymistä. Tavoitteena oli kuvata työskentelykulttuurin muodostumisen vaiheita sekä löytää tekijöitä, jotka siihen vaikuttivat. Tarkastelimme tutkimusongelmaa kulttuurin kehittymisen teorian kautta (Schein 1987) sekä ryhmän psykoanalyyttisesta näkökulmasta (Bion 1979). Kohderyhmänä oli luokanopettajaopintojaan aloittava 13-henkinen opiskelijaryhmä, joka opiskeli reflektoimiseen kannustavan oivallusryhmän periaattein. Etnografisella menetelmällä kerätty aineisto koostui pääasiassa havainnoinnista sekä kyselyistä. Tutkimuskysymyksenä oli, miten opiskelijatyöryhmä organisoituu ja käsittelee työssä ilmentyviä ongelmia. Tutkimuksen edetessä nousi merkittäväksi havainto, etteivät kulttuurin sisällä toimivat ryhmänjäsenet aina olleet tietoisia toimintaansa vaikuttavista tekijöistä, ja tämän vuoksi työskentely ei aina sujunut tavoitteiden mukaisesti rehellisestä yrittämisestä huolimatta. Osakysymykseksi muotoutuikin, miksi ryhmä ei aina toimi niin kuin sen jäsenet tavoittelevat. Aineiston analyysitapa oli teemoittelu. Keskeisimmäksi tutkimuslöydökseksi nousi ryhmän työskentelykulttuurin kolmivaiheinen kehityskaari. Ensimmäisessä ryhmän alkamisen vaiheessa toimintaa näytti leimaavan riippuvuus sekä kykenemättömyys tarttua työtehtävään. Toiminta kääntyi työnteosta sosiaaliseksi huolloksi, jota selitämme jäsenten tiedostamattomilla sosiaalisten perustarpeiden tyydyttämispyrkimyksillä. Samanaikaisesti haavoittumattomuuden illuusio, eräänlainen jaettu uskomus, ylläpiti vaikutelmaa sujuvasta työstä. Toisessa kehitysvaiheessa uskomus kyseenalaistettiin, kun ryhmän työn etenemättömyys tuli ilmi merkkitapahtumassa. Merkkitapahtuma muutti ryhmän työskentelymallia: odottelu vaihtui kokeiluksi. Kolmannessa kehitysvaiheessa erotimme työnteosta suojautumisen tendenssin, jonka tulkitsemme syntyneen reaktiona merkkitapahtuman aiheuttamaan ahdistukseen. Työntekoon oli syntynyt ristiriita: samalla kun piti edetä, oli suojauduttava konfliktin toistumiselta. Tämä havainnollistui, kun ryhmä päätyi käyttämään puheenjohtajaansa kilpenä välttääkseen takaiskut. Tutkimus keskittyy työskentelykulttuurin suojautuvan toiminnan tarkasteluun, mutta se pyrkii myös huomioimaan kehittymisen. Keskeinen tulos olikin, ettei suojautuminen estä ryhmää kehittymästä. Ryhmä voi reflektoimalla oppia ymmärtämään paremmin toimintansa perusteita ja tätä kautta suuntautumaan selkeämmin kohti tavoitteitaan.
dc.format.extent	100 sivua
dc.format.mimetype	application/pdf
dc.language.iso	fin
dc.rights	In Copyright	en
dc.title	"Pitäisikö valita puheenjohtaja?" : etnografinen tutkimus aloittavan ryhmän työskentelykulttuurin muodostumisesta
dc.type	master thesis
dc.identifier.urn	URN:NBN:fi:jyu-2007740
dc.type.dcmitype	Text	en
dc.type.ontasot	Pro gradu -tutkielma	fi
dc.type.ontasot	Master’s thesis	en
dc.contributor.tiedekunta	Kasvatustieteiden tiedekunta	fi
dc.contributor.tiedekunta	Faculty of Education	en
dc.contributor.laitos	Opettajankoulutuslaitos	fi
dc.contributor.laitos	Department of Teacher Education	en
dc.contributor.yliopisto	University of Jyväskylä	en
dc.contributor.yliopisto	Jyväskylän yliopisto	fi
dc.contributor.oppiaine	Luokanopettajakoulutus	fi
dc.contributor.oppiaine	Teacher Education	en
dc.type.coar	http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevel	openAccess	fi
dc.type.publication	masterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi	103
dc.subject.yso	ryhmät
dc.subject.yso	työryhmät
dc.subject.yso	työkulttuuri
dc.format.content	fulltext
dc.rights.url	https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okm	G2