Läsbarheten som bedömningsmetod hos uppsatser skrivna av finska universitetsstuderande
Oppilaiden kirjoitustaidon arvioiminen on vaikeata jopa kokeneillekin opettajille laajojen taitotasokuvauksien ja arvosanojen vaatimusten takia. Tämä pätee etenkin kursseille, joissa oppilaat voivat saada hyväksytyn arvosanan vain saavuttaessaan tietyn taitotason kurssin aikana. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, voiko luettavuutta käyttää suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden L2-kielen arviointimetodina. Selvitin myös, onko oppilaiden kirjoittamien tekstien taitotason ja luettavuuden välillä yhteyttä.
Materiaalini koostui Sve2ju-korpuksen tekstistä, jotka Jyväskylän yliopiston oppilaat olivat kirjoittaneet Akateeminen ruotsi-kurssin oppitunnilla. Kolme kokenutta opettajaa oli arvioinut Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen A1-C2 mukaan. Tutkin prototyyppitekstejä, jotka arvostelijat olivat yksimielisesti asettaneet tietylle viitekehyksen taitotasolle. Suorittaakseen Akateeminen ruotsi-kurssin opiskelijan täytyy saavuttaa kurssin aikana taitotaso B1, joten päätin tutkia luettavuutta taitotasolla B1 sekä sitä edeltävällä taitotasolla A2. Koska B1-prototyyppejä oli 43 kappaletta, päätin ottaa vertailukohdaksi saman määrän eli 43 A2-tason tekstiä.
Tutkimusmenetelmäni olivat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia: laskin tekstien luettavuusindeksin LIX-laskurilla ja saamieni lukujen pohjalta laskin mediaanit kummankin taitotason luettavuusindeksistä. Luettavuusindeksi keskittyy mittamaan vain lauseiden keskimääräistä pituutta sekä pitkien sanojen lukumäärää. Sisältöön ja typografiaan liittyviä tekijöitä on vaikea analysoida kvalitatiivisesti, joten analysoin niitä kvantitatiivisesti.
Tutkimustulokseni mukaan luettavuusindeksi vaihtelee taitotason sisällä huomattavasti. Tämän johdosta on mahdotonta saada lopputulokseksi selviä raja-arvoja taitotasojen välillä, mikä johtaa siihen että luettavuus ei ole validi arviointimetodi. Tutkimukseni mukaan luettavuusindeksi ei korreloi tekstien sisältöerojen tai pää- ja sivulauseiden määrän kanssa. Myös tekstin sisältö ja kirjoittajan käyttämien lauseiden monimutkaisuus vaikuttavat merkittävästi luettavuuteen. Nämä tekijät pitäisi huomioida myös määriteltäessä käsitettä luettavuus.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5335]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Jag inte tycka om skolan förlått" : Placeringen av "inte" i huvud- och bisatser i finska gymnasisters uppsatser
Pastinen, Pinja (2018)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ruotsin kielen kieltosanan "inte" sijoittumista pää- ja sivulauseisiin lukiolaisten kirjoitelmissa. Pyrin löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Mihin ja miten lukiolaiset ... -
"Ungdomar blir too tired när de är too much i nätet" : engelskans påverkan på finska gymnasieelevers uppsatser i B-svenska
Penttinen, Heidi (2014)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla ja kuinka paljon englannin kielen vaikutus näkyy ruotsinkielisissä teksteissä, jotka oppilaat kirjoittivat lukio-opintojensa aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli ... -
Satskonnektion i finska gymnasisters uppsatser i L2-svenska : analys av en berättande och en instruerande text
Pastinen, Pinja (2021)Tekstin sidosteisuutta luovat muun muassa konnektorit, joilla lauseita, virkkeitä ja laajempia tekstikatkelmia liitetään yhteen. Konnektorit voivat yhdistää tekstin osia syntaktisesti, mutta ne ilmaisevat ennen kaikkea ... -
Prepositioner i finska språkbadselevers uppsatser
Rautamo, Maria (1999) -
Utveckling av det produktiva lexikonet i berättelser skrivna av finska gymnasister
Virtanen, Marja (2015)Sanastolla on keskeinen merkitys kielen oppimisessa ja osaamisessa. Varsinkin produktiivinen sanasto, jota kielenkäyttäjä pystyy kieltä tuottaessaan hyödyntämään, on siinä erityisen tärkeässä roolissa sillä se mahdollistaa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.