"Jag inte tycka om skolan förlått" : Placeringen av "inte" i huvud- och bisatser i finska gymnasisters uppsatser
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ruotsin kielen kieltosanan "inte" sijoittumista pää- ja sivulauseisiin lukiolaisten kirjoitelmissa. Pyrin löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Mihin ja miten lukiolaiset sijoittavat kieltosanan "inte" pää- ja sivulauseessa, ja 2) miten kielellinen konteksti vaikuttaa siihen, sijoittavatko lukiolaiset kieltosanan kohdekielen mukaiselle vai siitä poikkeavalle paikalle?
Aineistona on 36 itäsuomalaisen lukiolaisen kirjoittamat kirjoitelmat otsikosta "Den bästa skoldagen". Kirjoitelmat on kirjoitettu B-ruotsin kurssilla 4, joka on toiseksi viimeinen pakollinen kurssi keskipitkässä oppimäärässä. Näin ollen tulokset kuvaavat sitä kielitaitoa, joka tutkittavilla on pakollisen ruotsin opiskelun loppuvaiheessa. Analyysimenetelmänä käytän kieliopillista analyysiä. Analysoin aineistoa sekä kvalitatiivisesti luokittelemalla kieltosanan sisältävät lauseet niiden rakenteen mukaan että kvantitatiivisesti laskemalla frekvenssejä ja prosenttiosuuksia muodostamistani ryhmistä. Analyysini taustan muodostaa ennen kaikkea ruotsin kielen normatiivinen kielioppi, johon vertaamalla jaottelen aineistoani kohdekielen mukaisiin ja siitä poikkeaviin lauseisiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lukiolaiset sijoittivat kieltosanan huomattavasti useammin kohdekielen mukaiselle paikalleen päälauseissa (80 %) kuin sivulauseissa (22 %). Lausetyypin (pää-/sivulause) lisäksi verbikonteksti näytti vaikuttavan kieltosanan sijoittamiseen niin, että vain finiittiverbin sisältävissä päälauseissa oli enemmän kohdekielen mukaisia sanajärjestyksiä kuin sellaisissa päälauseissa, jotka sisälsivät verbiketjun tai partikkeliverbin. Sivulauseissa tulos oli päinvastainen. Vaikka frekvenssit ovat matalia, on huomioitava, että kieltosana oli sijoitettu kohdekielen mukaisesti vain 17 prosentissa sivulauseista, joissa predikaattina oli finiittiverbi. Kokonaisuudessaan lukiolaisten taidot kieltosanan sijoittamisessa pää- ja sivulauseisiin osoittautuivat kohdekielen mukaisten ja siitä poikkeavien kieltosanan sijoitusten määrien valossa melko heikoiksi huolimatta noin viisi vuotta kestäneestä ruotsin opiskelusta.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5338]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Prepositioner i finskspråkiga gymnasisters uppsatser
Oikari, Seija; Pitkäjärvi, Minna (1998) -
"Ungdomar blir too tired när de är too much i nätet" : engelskans påverkan på finska gymnasieelevers uppsatser i B-svenska
Penttinen, Heidi (2014)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla ja kuinka paljon englannin kielen vaikutus näkyy ruotsinkielisissä teksteissä, jotka oppilaat kirjoittivat lukio-opintojensa aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli ... -
Prepositioner i finska språkbadselevers uppsatser
Rautamo, Maria (1999) -
Satskonnektion i finska gymnasisters uppsatser i L2-svenska : analys av en berättande och en instruerande text
Pastinen, Pinja (2021)Tekstin sidosteisuutta luovat muun muassa konnektorit, joilla lauseita, virkkeitä ja laajempia tekstikatkelmia liitetään yhteen. Konnektorit voivat yhdistää tekstin osia syntaktisesti, mutta ne ilmaisevat ennen kaikkea ... -
Utveckling av det produktiva lexikonet i berättelser skrivna av finska gymnasister
Virtanen, Marja (2015)Sanastolla on keskeinen merkitys kielen oppimisessa ja osaamisessa. Varsinkin produktiivinen sanasto, jota kielenkäyttäjä pystyy kieltä tuottaessaan hyödyntämään, on siinä erityisen tärkeässä roolissa sillä se mahdollistaa ...