Kasvattajan rooli alle kolmivuotiaiden lasten vertaissuhteiden tukemisessa päiväkodissa

Abstract

Sääskilahti, Liisa. KASVATTAJAN ROOLI ALLE KOLMIVUOTIAIDEN LASTEN VERTAISSUHTEIDEN TUKEMISESSA PÄIVÄKODISSA. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatuksen yksikkö. Syksy 2010. 85 sivua. Tutkimuksen päätarkoituksena oli kuvailla, miten kasvattaja voi tukea alle kolmivuotiaiden lasten vertaissuhteiden rakentumista päiväkodissa. Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin sitä, miten ja millaisissa tilanteissa kasvattajat antavat tukea. Huomio kiinnitettiin myös siihen, miten lapset tukemiseen reagoivat. Toisena tehtävänä oli selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia kasvattajilla on pienten lasten vertaissuhteista ja niiden rakentumisen tukemisesta. Tapaustutkimukseni laadullinen aineisto kerättiin alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä havainnoimalla kasvattajien ja lasten toimintaa sekä haastattelemalla ryhmän neljää kasvattajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysi tehtiin luokittelemalla ja teemoittelemalla aineistoa. Päätuloksena saatiin, että kasvattajat käyttivät sekä sanallisen että ei-sanallisen tuen keinoja vertaissuhteiden tukemisessa. Sanallisen tuen keinot jäsentyivät seitsemään luokkaan: konflikteihin liittyviin ratkaisuihin, kehotuksiin, ehdotuksiin, vahvistuksiin, kysymyksiin, houkutteluihin ja rohkaisuihin. Eniten kasvattajat antoivat tukea konfliktitilanteissa sisäleikin aikana. Ei-sanallisen tuen keinoja olivat kasvattajien toteuttama pienryhmätoiminta ja positiivisen ilmapiirin luonti. Lapset ottivat kasvattajan antaman tuen vastaan pääsääntöisesti hyvin, esimerkiksi keskustelemalla kasvattajan ja vertaisten kanssa tilanteesta. Kasvattajat näkivät vertaissuhteiden merkitsevän paljon lapsen kehitykselle ja mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän hän tukea niiden muodostamiseen kasvattajien mielestä tarvitsee. Kasvattajien mukaan lapsen iällä, luonteella, sukupuolella ja kodilla on vaikutusta siihen, miten hän vertaissuhteita muodostaa. Samat kiinnostuksenkohteetkin vetävät lapsia yhteen. Kasvattajat kokivat työnsä alle kolmevuotiaiden vertaissuhteiden tukijana haastavaksi, koska jokainen tilanne on erilainen ja jokainen lapsi tarvitsee omanlaisen, yksilöllisen tukensa. Tämä vaatii kasvattajien mukaan aktiivista havainnointia. Tutkimustulokset tukivat aikaisempi tuloksia siitä, että lapsi tarvitsee tukea ja harjoitusta sosiaalisten suhteiden muodostamisessa, missä kasvattajalla on suuri merkitys. Kasvattajan antama tuki voi olla niin sanallista kuin ei¬-sanallistakin.