Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKivelä, Mari
dc.date.accessioned2010-12-14T14:58:52Z
dc.date.available2010-12-14T14:58:52Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1144462
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25680
dc.description.abstractSuomessa on perinteisesti ymmärretty vieraiden kielten opiskelun tärkeys. Suomalaisissa peruskouluissa on opiskeltu vierasta kieltä pakollisena oppiaineena jo 1970-luvulta saakka. Viime vuosikymmeninä vieraiden kielten opiskelun into on kuitenkin laantunut, ja erityisesti valinnaisten kielten opiskelu on selkeästi vähentynyt. Samalla kuitenkin suomalainen työelämä kansainvälistyy, ja yhä useammilla aloilla vieraan kielen taidot ovat tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää monikielisyyden, eli useiden vieraiden kielten osaamisen ja käytön, merkitystä suomalaisissa korkeakouluissa sekä erityisesti saksan ja ruotsin kielen roolia työkielinä. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin korkeakoulujen henkilökunnan mielipiteitä monikielisyyttä kohtaan, heidän kielitaitojaan ja kielten käyttöään työssä. Lisäksi kartoitettiin, mitkä kielet parantavat työnsaantimahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kyselytutkimus on osa laajempaa FinGer –projektia (German as a vehicular language in academic and business contexts in Finland), jonka tarkoituksena on tutkia saksan kielen roolia akateemisessa ja liike-elämän ympäristössä Suomessa. Kyselyyn osallistui virallisesti 16 suomalaista korkeakoulua, joissa kysely lähetettiin n. 21 000 korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvalle marras-joulukuussa 2009. Kyselyyn tuli 3605 vastausta. Tuloksista kävi ilmi, että monikielisyyttä pidetään tärkeänä, sillä vieraan kielen taitojen katsotaan olevan työtehtävistä suoriutumisen kannalta välttämättömiä. Korkeakoulujen henkilökunnalla on kielitaitoa monissa kielissä, joskin yleisin kieliyhdistelmä on suomi, englanti, ruotsi ja saksa. Kielenkäyttö työssä on kuitenkin kielitaitoa huomattavasti kapeampaa: työkielistä ahkerimmin käytössä ovat suomi ja englanti. Näiden kahden kielen arvioitiin myös tulevaisuudessa parantavan eniten nuoren sukupolven työnsaantimahdollisuuksia. Tulevaisuudessa suomalaisten kielten osaaminen ja käyttö näyttäisivät keskittyvän muutamaan valikoituun kieleen.fi
dc.format.extent126 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoger
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherMehrsprachigkeit
dc.subject.otherSprachenkenntnisse
dc.subject.otherSprachengebrauch
dc.subject.otherRolle des Deutschen und des Schwedischen
dc.subject.otherUmfrage
dc.titleZur Rolle von Sprachen an finnischen Hochschulen : Eine Umfrage unter dem Hochschulpersonal
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201012143164
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSaksan kieli ja kulttuurifi
dc.contributor.oppiaineGerman Language and Cultureen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi308
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysokielet
dc.subject.ysoopiskelu
dc.subject.ysosaksan kieli
dc.subject.ysomonikielisyys
dc.subject.ysokorkeakoulut
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright