Tenetin yläkoulun oppilaiden itsearvioitu fyysinen aktiivisuus, arvostukset liikuntaoppiainetta kohtaan ja liikuntamotivaatio

Abstract

Jouko Mustonen ja Jarno Tuovinen. 2010. Tenetin yläkoulun oppilaiden itsearvioitu fyysinen aktiivisuus, arvostukset liikuntaoppiainetta kohtaan ja liikuntamotivaatio. 73 s. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoulun oppilaiden itsearvioitua fyysistä aktiivisuutta, arvostuksia liikuntaoppiainetta kohtaan sekä liikuntamotivaatiota. Muuttujia tarkasteltiin sukupuolen ja luokka-asteen mukaan, minkä lisäksi tutkittiin muuttujien välisiä tilastollisia yhteyksiä. Tutkimuksen aineisto on peräisin Kainuussa toteutettavasta Liikunnasta Kansalaistaito -projektista.

Tutkimuksen kohteena oli sotkamolainen Tenetin yläkoulu (n=382). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla vuoden 2010 alussa ja kyselyssä käytettiin aikaisemmissa tutkimuksissa toimiviksi havaittuja mittareita. Tyttöjen ja poikien välisiä eroja tarkasteltiin t-testillä, ja luokka-asteiden välisiä eroja yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Klusterianalyysillä muodostettiin fyysisen aktiivisuuden mukaan kolme eritasoista ryhmää, joiden sisällä koettu liikuntamotivaatio, koettu fyysinen pätevyys ja liikuntanumero olivat mahdollisimman samankaltaisia. Nimesimme ryhmät seuraavasti: 1. Positiivinen ryhmä, 2. Keskiverto ryhmä ja 3. Negatiivinen ryhmä

Tutkimustulosten mukaan tyttöjen ja poikien itsearvioidussa fyysisessä aktiivisuudessa ei ollut eroja. Luokkien välillä oli eroja, sillä 9. luokkalaiset arvioivat liikkuvansa vähemmän kuin nuoremmat oppilaat. Pojat arvostivat liikuntaa oppiaineena tyttöjä enemmän. Lisäksi pojat kokivat tyttöjä enemmän sisäistä ja ulkoista motivaatiota. Tytöt kokivat enemmän amotivaatiota kuin pojat. Itsearvioitu fyysinen aktiivisuus oli suurin positiivisella ryhmällä ja pienin negatiivisella ryhmällä. Positiivisen ryhmän oppilailla oli korkein koettu fyysinen pätevyys, korkein sisäinen ja ulkoinen motivaatio, paras liikuntanumero ja alhaisin amotivaatio. Negatiivisen ryhmän oppilaat kokivat puolestaan eniten amotivaatiota ja alhaisinta koettua pätevyyttä, sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä heillä oli myös alhaisin liikuntanumero.

Tutkimustuloksista voidaan tehdä johtopäätös, jonka mukaan fyysisen aktiivisuuden tukemisessa koulun liikunnanopetuksen tulisi tukea sisäistä motivaatiota tarjoamalla oppilaille valinnan mahdollisuuksia ja pätevyyden kokemuksia positiivisessa ympäristössä. Koululiikuntaa arvostetaan paljon, joten lähtökohdat siihen ovat olemassa.