Uni osana jääkiekkoilevien poikien terveyttä ja suorituskykyä

Abstract

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Terveystieteiden laitos

HEIKKILÄ PIRKKO, RAUTIAINEN HELI: Uni osana jääkiekkoilevien poikien terveyttä ja suorituskykyä

Pro gradu -tutkielma, 80 s., 12 liites. Ohjaajat: Jorma Tynjälä ja Sami Kokko Terveyskasvatus 2010 Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten jääkiekkoilevien poikien nukkumistottumuksia sekä yöunien pituuksien yhteyttä heidän unen laatuunsa, aamu- ja päiväajan vireisyyteen sekä koettuun rasittuneisuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten, vanhempien ja valmentajien välisten nukkumaanmenoajoista tehtyjen sopimusten yhteyksiä yöunien pituuksiin, unen laatuun, aamu- ja päiväajan vireisyyteen sekä koettuun rasittuneisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin jääkiekkoharjoitusten ja -pelien määrän ja niiden keston yhteyksiä unen laatuun, aamu- ja päiväajan vireisyyteen sekä koettuun rasittuneisuuteen. Tutkimus-aineistona olivat Suomen Jääkiekkoliiton Nuori Suomi -sinettiseurojen 14 - 15 -vuotiaat jääkiekkoilijat (N=324) 18 seurasta. Aineistoa analysoitiin jakaumatietojen, Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimien, riippumattomien otosten t-testin ja yksisuuntaisen varianssianalyysin keinoin.

Tulosten perusteella jääkiekkoilevien poikien yöunen pituus oli keskimäärin 8 h 17 min, jos seuraavana päivänä oli koulua, mutta ei jääkiekkoharjoituksia tai -pelejä. Jos seuraavana päivänä oli koulun lisäksi jääkiekkoharjoitukset tai -peli, yöunen pituus oli keskimäärin noin 30 min pidempi. Nuorten toivoma keskimääräinen yöunen pituus, jotta seuraavana päivänä olisi virkeä ja jaksaisi koko päivän hyvin, oli 9 h 16 min. Arki-iltojen ja viikonlopun nukkumaanmenoaikojen välille muodostui selkeät erot ja viivästyneestä nukkumaanmeno-ajasta seurasi aamuväsymystä ja päiväajan väsymystä. Viikonloppuisin nuoret nukkuivat pidempiä yöunia. Unen laatua tutkittaessa nuoret ilmoittivat nukahtavansa keskimäärin nopeasti, noin kolmannes nukahti iltaisin 10 minuutissa tai nopeammin ja vain neljä prosenttia valvoi puoli tuntia tai pidempään ennen nukahtamistaan. Lisäksi valtaosa nuorista arvioi nukkuvansa melko hyvin tai hyvin. Jääkiekkoilevat nuoret eivät pitäneet jääkiekon harrastamista liian rasittavana ja kokivat saavansa riittävästi lepoa ja palautuvansa pelaamisesta johtuvista rasituksista. Sopimuksella pelaajien ja valmentajien välillä, josta vanhemmat olivat tietoisia, oli yhteyttä nukkumaanmenoaikoihin ja yöunien pituuksiin siten, että sopimuksen ollessa voimassa nuoret menivät kouluviikolla aikaisemmin nukkumaan, nukkuivat pidempiä yöunia ja olivat virkeämpiä aamuisin. Jääkiekkoharjoitusten ja -pelien viikoittaisen määrän lisääntyminen ja harjoitusten keston pidentyminen heikensivät nuorten kokemaa päiväajan vireisyyttä.

Tutkimuksessa tuli esille, että uneen liittyvien tekijöiden käsittely suunnitelmallisesti kaikissa urheiluseuroissa olisi tärkeää, sillä muiden muassa nukkumaanmenoajoista tehtyjen sopimusten suotuisa vaikutus sekä yöunien pituuteen, koettuun rasittuneisuuteen että vireisyyteen oli ilmeinen. Unesta ja riittävästä levosta huolehtiminen onkin tärkeää sisällyttää johdonmukaisesti nuorten jääkiekkoilijoiden valmennukseen ja seurojen toimintalinjauksiin.

Asiasanat: uni, suorituskyky, nuoret, jääkiekko, terveyden edistäminen

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Department of Health Sciences

HEIKKILÄ PIRKKO, RAUTIAINEN HELI: Sleep as part of the health and performance capacity of 14-15-year-old male ice hockey players

Master’s Thesis, 80 p., 12 appendixp. Supervisors: Jorma Tynjälä and Sami Kokko Health Education 2010 This study investigated the sleep habits of Finnish boys who play ice hockey and the associations with their sleep lengths with quality of sleep, morning and daytime alertness, as well as their self-reported physical and mental strain. The study explored the bedtime agreements between the players, parents and coaches, and their associations with the length and quality of sleep, morning and daytime alertness and self-reported physical and mental strain. Also this study examined the amount and length of the games and training sessions and their associations with quality of sleep, morning and daytime alertness and self-reported physical and mental strain. The data consisted of 14-15 -year old Finnish ice-hockey players (n = 324) from 18 teams, which were quality certified by the Young Finland Association. The data was analyzed by using distributions, the Spearman Correlations, the Independent Samples T-test and the One -way Analysis of Variance.

The results suggested that boys who played ice hockey slept on average 8 hours and 17 minutes if they had school the next morning and did not have a training session or a game the next day. The sleep duration was about 30 minutes longer if they had school and training or a game the next day. The average desired sleep length in order to be alert and function well for the whole day was 9 hours and 16 minutes. There was a clear difference between bedtimes on weekdays and on weekends. Although among adolescents who slept longer during weekend nights, delayed bedtimes caused more morning and daytime tiredness. The ice hockey players reported that they fell asleep fairly quickly, one third fell asleep within 10 minutes or quicker and only 4 % were awake for half an hour or longer. Also, most of the adolescents reported that they slept quite well or well. They did not think that playing ice hockey is too hard, and they felt that they received enough rest and had possibilities to recover from the straining that ice hockey caused. The bedtime agreement between players and coaches, when parents were aware of it, had positive impact on sleeping times and sleep lengths so that adolescents went to bed earlier on school nights, slept longer, and were more alert in the mornings. When the amount of the training sessions or games or the lengths of the training sessions increased per week, it was associated with poorer perceived daytime alertness.

The results suggest that it would be important to go through systematically the sleep related factors within all the sports clubs, as for example bedtime agreements had a clear positive effect on the sleep lengths, perceived physical and mental strain and alertness. Taking care of sufficient sleep and rest is indeed important to include into the coaching of young ice hockey players and into the agenda of youth sports clubs.

Key words: Sleep, performance capacity, adolescents, ice hockey, health promotion