Suomalainen kasvatus- ja opetusala on herättänyt mielenkiintoa maailmalla muun muassa Pisa-tutkimuksen ansiosta. Suomalainen koulutusosaaminen nähdään vientituotteena. Suomalaisissa ulkomaankouluissa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa ja opetusta järjestetään suomalaisille lapsille suomen kielellä. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ulkomaankoulujen luokanopettajien kokemuksia kasvatus- ja opetusalan asiantuntijuudesta ja sen soveltamisesta ulkomaankouluissa.
Tutkimusote oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimukseemme osallistui 17 suomalaisissa ulkomaankouluissa opettanutta luokanopettajaa. Aineiston keruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, kyselylomaketta ja osallistuvaa havainnointia. Analyysi tehtiin hermeneuttisen kehän ja sisällönanalyysin avulla.
Opettajan asiantuntijuuden kolmeksi ulottuvuudeksi osoittautuivat yksilön ominaisuudet, koulutus ja kokemus sekä kasvatus ja opetus. Ulkomaankouluissa yksilön ominaisuuksista painottuivat joustavuus ja vuorov
aikutustaitojen monipuolinen käyttö. Opettajan työ ulkomailla koettiin motivoivana ja monipuolisesta työstä selviäminen paransi opettajien itseluottamusta. Paikallisen
kielen ja kulttuurin tuntemus koettiin tärkeäksi kasvatus- ja opetustyössä ulkomailla.
Opettajan oli huomioitava oppilaiden moninaiset kieli- ja kulttuuritaustat sekä autettava oppilaita sopeutumaan ympäröivään kulttuuriin. Opetussuunnitelmaa täytyi soveltaa toimintaympäristön ehtojen mukaisesti. Ulkomaankoulussa täydennyskoulutusta tarvitaan suomalaisessa kasvatusalan keskustelussa mukana pysymisessä. Yhteistyöverkostojen puute laajensi luokanopettajan työnkuvaa.
Opettajat kokivat vuorovaikutustaitojensa olevan persoonansa ominaisuuksia, jolloin vuorovaikutustaitojen kehittäminen jäi huomioimatta. Opettajankoulutuksen tulisi valmistaa paremmin käytännön työhön. Opettajankoulutuksesta saadun saamisen avulla opettajat pystyivät kuitenkin soveltamaan opetussuunnitelmaa ja ottamaan opetuksessaan oppilaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
Finnish education and teaching have attracted worldwide interest after Pisa research. Finnish expertise in education is seen as an export product. Finnish foreign schools are schools that conform to Finnish curriculum, students are Finnish and they are taught in Finnish language. This study examined the Finnish
foreign schools class teachers' assessments and experiences of expertise in education and teaching, its dimensions and its adaptation in foreign schools.
The research was phenomenological-hermeneutic. Our research involved 17 class teachers who had been working in a foreign school. Material was collected by interviews, questionnaires, and participatory observation. Analysis was made in accordance with hermeneutic circle and content analysis.
According to our research the three dimensions of teacher's expertise are individual's characteristics, education and experience as well as educational work and teaching. At foreign schools teachers have to be flexible and they need multifunctional interaction skills. Working abroad motivates teachers and coping with versatile challenges of work improves teacher's self-confidence.
The knowledge of the local language and culture are needed in educational work and teaching. In educational work pupils' diverse language and cultural backgrounds must be taken into consideration. The teacher's task also is to help the adapting of the pupil to the new culture. The curriculum must be adapted to the terms of operational environment. The need for the additional education was seen especially in staying along with Finnish educational. Lack of multiprofessional co-operation networks makes class teacher's work description wider.
Teachers felt that their interaction skills are characteristics of their personality when the possibility of interaction skills' development was ignored.
Teacher education should prepare better for practical work. The knowledge gained from teacher education still enabled teachers to adapt the curriculum and to take pupils into consideration comprehensively in school work.
...
