Lievää Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden itsenäinen selviytyminen heikkenee taudin oireiden etenemisen myötä. Omaishoitajan avustuksella moni muistisairas henkilö pystyy asumaan omassa kodissaan vielä siinäkin vaiheessa, kun se yksin olisi mahdotonta. Läheisen ihmisen omaishoitajana toimiminen on raskasta työtä ja moni omaishoitaja kokee olevansa psyykkisesti ja fyysisesti kuormittunut. Omaishoitajan ja muistisairaan henkilön tukena ovat useat sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tarkoituksena on tukea toimintakykyä, mahdollistaa kotona asuminen ja parantaa omaishoitajan jaksamista.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lievää Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja sitä, vaikuttaako palveluiden käyttöön omaishoitajan kokema kuormitus, Alzheimerin taudin vaikeusaste, sairastuneen henkilön terveydentila ja avun tarve. Tutkimuksen kohteena olivat kolmen keski- ja itäsuomalaisen sairaanhoitopiirin alueilla asuvat omaishoitoperheet, joissa hoidettava henkilö asuu kotona ja sairastaa lievää Alzheimerin tautia. Omaishoitajista puolisoita oli 170 ja muita omaishoitajia 71. Tutkimus on poikkileikkaustutkimus ja osa Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaa ALSOVA-projektia .

Suurin osa (97,1 %) Alzheimerin tautia sairastavista oli käynyt edeltävän vuoden aikana lääkärissä, joko perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityisellä lääkärillä. Käyntejä terveyskeskuslääkärillä ja terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla oli vähemmän puoliso-omaishoitajien hoidettavilla henkilöillä kuin muiden omaishoitajien hoidettavilla henkilöillä. Muista palveluista käytetyimpiä olivat yhteydenotto dementianeuvojaan (39 %), eläkkeensaajan hoitotuki (35,3 %), käynnit päivystyspoliklinikalla (34 %) ja vuodeosastohoito (24,9 %). Käytetyimmistä palveluista eläkkeensaajan hoitotuen saamisen todettiin olevan yhteydessä omaishoitajan arvioimaan muistisairaan henkilön terveydentilaan ja avuntarpeeseen IADL-toiminnoissa; päivystyspoliklinikkakäyntien avuntarpeeseen ADL- ja IADL-toiminnoissa ja yhteydenoton dementianeuvojaan avuntarpeeseen IADL-toiminnoissa.

Lääkäripalveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy on muistisairaan henkilön kannalta tärkeää. Lääkäreillä ja dementianeuvojilla on tärkeä rooli tiedonantajana sairastuneille henkilöille ja heidän omaisilleen itse sairaudesta sekä heille tarjolla olevista palveluista.