Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPuumala, Tuomo
dc.date.accessioned2010-06-30T10:54:23Z
dc.date.available2010-06-30T10:54:23Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1132121
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24555
dc.description.abstractTutkielmani lähtökohta on eduskunnan lukujen valossa vaatimaton budjettivalta. Kolmen kuukauden prosessissa eduskunta lisää hallituksen alkuperäiseen esitykseen noin promillen suuruisen rahamäärän. Keskeinen kysymys kuuluu, toimiiko eduskunta tehottomasti. Perusteellisemmassa tarkastelussa nousee voimakkaasti esille myös parlamentin puhevalta. Tulevaisuuden tarpeiden korostaminen budjettipuheissa on keskeinen vallankäytön muoto. Se on eduskunnan kontrollivaltaa suhteessa hallitukseen. Teoreettisen kirjallisuuden lisäksi tutkimusaineistoni muodostuu vuonna 2009 eduskunnassa pidetyistä budjettipuheenvuoroista. Tekstin luentatapana pyrin käyttämään erottelujen, luokittelujen ja erilaisten puhujaroolien hahmottamista. Tässä yhteydessä keskeiseen merkitykseen nousee hallitus- ja oppositioasetelma. Tutkielmassa esittämäni näkökohdat eduskunnan budjettiprosessin nykytilasta, muuttumattomuudesta, kansainvälisissä reformeissa onnistumisesta, jatkuvasti voimistuvasta hallituksesta, virkamiesvallan kasvusta sekä kansanedustajien voimattomuuden valituksista puoltavat sitä päätelmää, että eduskunnan budjettiprosessia pitää korjata. Päädyn siihen, että uudistusta ei pidä lähteä etsimään eduskunnan salityöskentelystä eikä varsinkaan sen supistamisesta. Kaikki budjettipuheenvuorot luettuani totean, että istuntosalissa tapahtuva retorinen miekkailu on budjettiprosessin parasta antia. Päätelmissäni esitän niin ikään, että Suomessa pitäisi käynnistää puoluerajat ja vaalikauden ylittävä komiteatyö, jonka tavoitteena olisi yksittäisen kansanedustajan ja koko eduskunnan vaikutusvallan lisääminen erityisesti budjettiprosessissa. Eräänä mahdollisena uudistuksena voisi olla valiokuntien roolin vahvistaminen. Ranskan reformia mukailevassa mallissa valiokunnan jäsenten eli kansanedustajien valta kasvaisi valtioneuvoston, valtiovarainministerin ja ministeriöiden virkamiesten kustannuksella. Ruotsin esimerkin innoittamana esitän myös valtiovarainvaliokunnan itsenäisen ja keskeisen roolin korostamista.
dc.format.extent79 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherEduskunta
dc.titleBudjettipuhe valtaa eduskunnan : kansanedustajien budjettipuheenvuorot vallankäytön välineenä
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201006302191
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysotalousarviot
dc.subject.ysobudjettipolitiikka
dc.subject.ysoeduskuntatyö
dc.subject.ysokansanedustajat
dc.subject.ysovaltion tulo- ja menoarviot
dc.subject.ysovalta


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot