"Ketunhäntä kainalossa" : kansanedustajien retoriset keinot Turkistarhaton Suomi-kansalaisaloitekeskustelussa 2013

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen eduskunnan täysistuntokeskusteluja Turkistarhaton Suomi-kansalaisaloitteesta vuonna 2013. Kyseinen kansalaisaloite oli ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Tutkimuksen näkökulma on retorinen ja pohjaa Chaïm Perelmanin uuden retoriikan teorian argumentointitekniikkaan. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää retorisen analyysin avulla, kuinka kansanedustajat argumentoivat kansalaisaloitteen puolesta ja vastaan. Tutkielmassa lähestytään turkistarhausta eettisenä kysymyksenä ja analysoidaan aineiston avulla kansanedustajien näkökulmaa aiheeseen. Eettistä näkökulmaa tutkielmassa alustetaan eläinfilosofian perusteiden kautta. Eläinfilosofiasta esitellään tutkimusalan keskeisimmät teoriat Peter Singeriltä ja Tom Reganilta. Substanssia tutkielmaan tuo luku, jossa tarkastellaan turkistarhauksen ympäristöja talouspoliittisia merkityksiä Suomessa ja alan tulevaisuuden näkökulmia.

Turkistarhaus on ollut pidempään kiistakapula suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa eläinaktivistien ja tuottajien välillä. Aineiston analyysissä nousee esille kansanedustajien suhtautuminen turkistarhaukseen puhtaasti talouspoliittisena kysymyksenä. Taloudelliset vaikutukset ja arvot ovat keskusteluasetelmassa hierarkkisesti korkeammalla kuin eläinten oikeudet. Aloitetta kannattaneiden yritykset vaikuttaa keskustelun lopputulokseen olivat lähtökohtaisesti vähäiset, vaikka enemmistö edustajista tiedosti turkiseläinten hyvinvointiongelmat.