dc.contributor.author | Puumala, Tuomo | |
dc.date.accessioned | 2010-06-30T10:54:23Z | |
dc.date.available | 2010-06-30T10:54:23Z | |
dc.date.issued | 2010 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1132121 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24555 | |
dc.description.abstract | Tutkielmani lähtökohta on eduskunnan lukujen valossa vaatimaton budjettivalta. Kolmen
kuukauden prosessissa eduskunta lisää hallituksen alkuperäiseen esitykseen noin promillen
suuruisen rahamäärän. Keskeinen kysymys kuuluu, toimiiko eduskunta tehottomasti.
Perusteellisemmassa tarkastelussa nousee voimakkaasti esille myös parlamentin puhevalta.
Tulevaisuuden tarpeiden korostaminen budjettipuheissa on keskeinen vallankäytön muoto. Se
on eduskunnan kontrollivaltaa suhteessa hallitukseen.
Teoreettisen kirjallisuuden lisäksi tutkimusaineistoni muodostuu vuonna 2009 eduskunnassa
pidetyistä budjettipuheenvuoroista. Tekstin luentatapana pyrin käyttämään erottelujen,
luokittelujen ja erilaisten puhujaroolien hahmottamista. Tässä yhteydessä keskeiseen
merkitykseen nousee hallitus- ja oppositioasetelma.
Tutkielmassa esittämäni näkökohdat eduskunnan budjettiprosessin nykytilasta,
muuttumattomuudesta, kansainvälisissä reformeissa onnistumisesta, jatkuvasti voimistuvasta
hallituksesta, virkamiesvallan kasvusta sekä kansanedustajien voimattomuuden valituksista
puoltavat sitä päätelmää, että eduskunnan budjettiprosessia pitää korjata.
Päädyn siihen, että uudistusta ei pidä lähteä etsimään eduskunnan salityöskentelystä eikä
varsinkaan sen supistamisesta. Kaikki budjettipuheenvuorot luettuani totean, että
istuntosalissa tapahtuva retorinen miekkailu on budjettiprosessin parasta antia.
Päätelmissäni esitän niin ikään, että Suomessa pitäisi käynnistää puoluerajat ja vaalikauden
ylittävä komiteatyö, jonka tavoitteena olisi yksittäisen kansanedustajan ja koko eduskunnan
vaikutusvallan lisääminen erityisesti budjettiprosessissa. Eräänä mahdollisena uudistuksena
voisi olla valiokuntien roolin vahvistaminen. Ranskan reformia mukailevassa mallissa
valiokunnan jäsenten eli kansanedustajien valta kasvaisi valtioneuvoston,
valtiovarainministerin ja ministeriöiden virkamiesten kustannuksella. Ruotsin esimerkin
innoittamana esitän myös valtiovarainvaliokunnan itsenäisen ja keskeisen roolin korostamista. | |
dc.format.extent | 79 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | Eduskunta | |
dc.title | Budjettipuhe valtaa eduskunnan : kansanedustajien budjettipuheenvuorot vallankäytön välineenä | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201006302191 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Valtio-oppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Political Science | en |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 208 | |
dc.subject.yso | talousarviot | |
dc.subject.yso | budjettipolitiikka | |
dc.subject.yso | eduskuntatyö | |
dc.subject.yso | kansanedustajat | |
dc.subject.yso | valtion tulo- ja menoarviot | |
dc.subject.yso | valta | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |