Pakolaisuus ja poliittinen mielikuvitus : pakolaisuuden retorinen figuuri eduskunnassa

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisena poliittisena kysymyksenä pakolaisuus ilmenee eduskunnassa kun sitä tarkastellaan kansanedustajien tuottamien tekstien kautta. Näkökulma ei rajoitu ainoastaan pakolaiskeskustelun teemojen kuvaamiseen, vaan tutkimuksen tavoitteena on lisäksi avata tulkintaperspektiivi eduskuntaan poliittisen puheen paikkana, jossa sanastot, argumentaation tavat ja mahdollisuudet määrittyvät eduskunnan asemasta edustuksellisen demokratian instituutiona. Tutkimuksen aineisto muodostuu eduskunnan pakolaisuutta käsittelevistä asiakirjoista vuosilta 1968–1994. Niistä tulkittavaksi on valikoitunut lähinnä sellaisia, joita on käsitelty eduskunnan täysistuntosalissa eli suullisia kysymyksiä ja lakikäsittelyiden eri vaiheissa käytyjä keskusteluja. Siten mahdollistuu aineiston lukeminen retorisen ja representoivan vallan käyttönä, kielellisenä kamppailuna maailman määrittelemisestä. Tutkimus jäsentyy neljään osaan. Ensimmäisessä tarkastellaan valtiollisen pakolaispolitiikan historiaa ja periaatteita, toisessa eduskuntaa argumentatiivisen toiminnan paikkana ja kolmannessa pääosiossa hahmotellaan pakolaiskysymystä eduskunnan eri asiakirjatyyppien valossa ja esitellään asiakirjojen tulkintamahdollisuuksia taulukoiden kautta. Varsinaisessa tulkintaosiossa havainnollistetaan aineistoa lähilukemalla, miten edustajat puheenvuoroissaan käyttävät retorista valtaa pakolaiskysymyksen yhteydessä ja millaiset tulkintarepertuaarit ja -positiot sen yhteydessä aktivoituvat. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että pakolaisuus on kysymys, jonka yhteydessä edustajat osallistuivat kansan, eettisyyden ja Suomen rajojen määrittelyyn. Kyseisiä käsitteitä voidaan pitää eduskunnan kontekstissa varantoina, joita käytetään erilaisten retoristen positioiden oikeuttamiseen. Niiden käyttöä tutkimalla on mahdollista hienojakoistaa ja eritellä kunkin puhujan ideologisia sitoumuksia, ja niiden tutkiminen toimii ikkunana eduskunnassa kulloinkin käytettävään vallan kieleen ja kieleen valtana.