Fostrare eller förmedlare av information : hur upplever svensklärare sin lärarroll på högstadiet respektive gymnasiet?
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaisena ruotsin kielen aineenopettajat kokevat oman roolinsa opettajana. Lähtökohtana oli vertailla yläasteen ja lukion opettajia ja ottaa selvää vaikuttaako se, millä asteella opettajat opettavat, heidän käsityksiinsä omasta roolistaan. Oletukseni ennen tutkimuksen suorittamista oli, että eroja löytyy ja yläasteen opettajat kokisivat itsensä enemmän kasvattajana ja lukion opettajien työssä vastaavasti korostuisi voimakkaasti tiedon välittämisen tehtävä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja materiaalina käytin ruotsinopettajilta keräämiäni kysymyslomakkeita. Lomakkeessa oli väittämiä ja monivalintavaihtoehdot, joista opettajien tuli valita parhaiten omaa mielipidettään kuvaava vaihtoehto. Vastausvaihtoehdot olivat 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Lopussa oli myös yksi avokysymys, jossa opettajilla oli vielä mahdollisuus sanallisesti kertoa omia käsityksiään. Vastauksia kertyi runsaasti, kokonaisuudessaan 246, joista osa oli myös muilta kuin yläkoulun tai lukion opettajilta.
Opettajan roolin voi määritellä usealla eri tavalla ja taustatiedon ja kirjallisuuden löytäminen tuntuikin aluksi hankalalta. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia löytyi kuitenkin muutamia ja löysin erilaisia määritelmiä opettajan roolista. Myös kyselylomakkeen väittämien muodostaminen oli haasteellista, sillä väittämien tarkoitus oli selvittää opettajien käsityksiä ja mielipiteitä mutta olla kuitenkin johdattelematta vastaajia millään tavalla.
Tulokset osoittavat alkuperäisen oletukseni osittain oikeaksi. Eroja eri asteella opettavien opettajien käsityksissä opettajan roolista todellakin on, mutta erot olivat pienempiä kuin etukäteen oletin. Lukion opettajat kokevat keskimäärin useammin olevansa tiedonvälittäjiä kuin yläasteen opettajat, joiden työssä kasvatus näyttäisi korostuvan enemmän. Todettakoon kuitenkin, että yksittäisissä tapauksissa roolit saattoivat olla myös aivan päinvastoin, joten yksilöt voivat kokea työnsä luokka-asteesta riippumatta hyvin eri tavoin. Kokonaiskuvaa katsottaessa eroja kuitenkin löytyi.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5358]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Fysisk aktivitet i svenskundervisning på högstadiet och gymnasiet
Seppänen, Anna-Maija; Väisänen, Petri (2015)Tässä tutkielmassa tutkittiin fyysisen aktiivisuuden käyttöä ruotsinopetuksessa yläkoulussa ja lukiossa. Tarkoituksenamme oli selvittää, hyödynnetäänkö liikettä ja liikkumista ruotsin oppitunneilla ja millä tavoin. Lisäksi ... -
Svensklärares uppfattningar om dyslexi och inlärningsstrategier på högstadiet. Två fallstudier.
Mäenpää, Anni; Pöyhönen, Timo (2010)Tutkielmamme tarkoituksena on ottaa selvää yläasteen ruotsin opettajien käsityksiä oppilaista, joilla on dysleksia sekä miten he ottavat tällaiset oppilaat opetuksessa huomioon. Tämän lisäksi haluamme selvittää, mitä ... -
Svensklärares uppfattningar om handledning i gymnasiet
Salmenhaara, Essi (2018)Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä lukion ruotsin kielen opettajilla on ohjauksesta. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista menetelmää, joka keskittyy käsitysten tutkimiseen aineistolähtöisesti. ... -
Digitalisering - hot eller möjlighet? : svensklärares erfarenheter av digitaliseringen på gymnasiet
Mörsky, Elsi (2017)Uudet opetussuunnitelmat otettiin sekä Suomen peruskouluissa että lukioissa vaiheittain käyttöön syksystä 2016 lähtien. Niiden aikaansaama keskustelu on ollut vilkasta, ja kaiken kaikkiaan opetuksen muutokset ovat yhteiskunnan ... -
Inlärningsatmosfär i svenskundervisning : hur grundskolans sjundeklassare upplever inlärningsatmosfären och vilka faktorer som påverkar den
Kortelainen, Riikka; Peri, Heini (2003)