Mitä hiljainen tieto on hengellisessä työssä? : kokemuksellinen näkökulma hiljaisen tiedon ilmenemiseen, siirrettävyyteen ja siirrettävyyden merkitykseen ikääntyneiden diakoniatyöntekijöiden ja pappien työssä

Abstract

Katri Suhonen tarkasteli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa työskentelevien tai eläkkeellä olevien yli 55-vuotiaiden diakoniatyöntekijöiden ja pappien kokemuksellista näkökulmaa hiljaisen tiedon ilmenemiseen ja siirtämiseen. Hiljainen tieto on subjektiivista, tilanteeseen ja toimintaan sitoutunutta kokemuksellista tietoa, jota on vaikeaa tuoda esille sanallisesti tai jakaa muiden ihmisten kanssa.- Pappien ja diakoniatyöntekijöiden työssä ilmeni hiljaista tietoa, joka on merkityksellistä ja jota voidaan siirtää, Katri Suhonen huomasi.- Arvokasta hiljaista tietoa ei kuitenkaan ole siirrettäväksi kaikilla kokemusta kerryttäneillä papeilla ja diakoniatyöntekijöillä. Olennaista on, onko sitä pystytty pohtimaan ja käsittelemään vuorovaikutteisesti muiden kanssa, Suhonen korostaa.Hiljainen tieto liittyi työn olemukseen ja ilmeni erityisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hiljaisen tiedon siirtäminen diakoniatyöntekijöiden työssä kulminoituu useisiin seikkoihin. Opitun asian pohdiskelu, jäsentäminen, "sulattelu" vuorovaikutteisesti keskustellen kokeneen ohjaajan ja tämän ohjattavan välisessä oppipoikatyöskentelyssä esimerkiksi diakonia-alan opiskelijan harjoitteluohjauksessa koettiin tapana siirtää hiljaista tietoa. Myös työstä keskusteleminen työtovereiden kesken, työstä yleisesti tiedottaminen sekä työhön liittyvien hyviksi koettujen rutiineiden ylläpitäminen ja luominen auttoi hiljaisen tiedon siirtämisessä.Pappien työssä hiljaista tietoa on mahdollista siirtää myös reflektiivisesti eli opittua asiaa pohdiskellen ja jäsentäen. Hiljaista tietoa pappien työssä voidaan siirtää vuorovaikutteisesti keskustellen ja mallioppimista painottavan oppipoikana työskentelyn- tai mentorityöskentelyn kautta. Esimerkiksi papit voivat keskenään jakaa hiljaista tietoa keskustelemalla pohdiskellen työstä epävirallisissa kokouksissa, nuoret papit voivat oppia papin työtä mallioppimisen kautta tai mentorin ohjauksessa ja papiksi opiskeleva voi olla harjoittelujaksolla oppipoikana kokeneen papin mukana.Työntekijät kokevat, ettei kirkko työpaikkana ja organisaationa tue riittävästi hiljaisen tiedon siirtämistä. Myös työntekijät itse voivat vaikeuttaa hiljaisen tiedon siirtymistä, jos halua tiedon vastaanottamiseen ei ole tai sitä ei osata siirtää.Suhosen mukaan hiljaisen tiedon siirtämisellä on merkitystä, koska se vaikuttaa työn mielekkyyteen. Siirtämisen avulla voidaan välttää virheiden tekemistä, säästää aikaa ja vaikuttaa myönteisesti työyhteisöön, työkulttuuriin sekä työhyvinvointiin. Hiljaisen tiedon siirtämisellä on myös keskeinen merkitys asiakkaiden aseman kannalta.- Kirkon pitäisi tukea paremmin ja organisoidusti hiljaisen tiedon siirtämisen mahdollisuuksia. Nykyinen kirkko-organisaatio ei anna työntekijöilleen riittävästi resursseja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Työntekijät kokevat jäävänsä yksin. Yksittäisellä työntekijällä ei ole riittävästi mahdollisuuksia eikä edellytyksiä siirtämiseen, vaikka se tärkeänä koetaankin, Suhonen sanoo.- Tarvitaan koulutusta, taloudellisia resursseja ja asenteiden muokkausta, Suhonen suosittaa. Eläkkeelle jäädessä käyttöön voitaisiin ottaa ohjatusti toteutettu oppimispäiväkirjamalli, jonka avulla hiljaisen tiedon siirtämistä voitaisiin tehostaa. Suhosen mukaan malli tarvitsee taakseen kirkollisen koulutuskoneiston.- Hiljaisen tiedon siirtämiseksi tarvitaan myös taloudellista panostusta perehdyttämisessä. Sekä papit että diakoniatyöntekijät korostivat yhdessä työn tekemisen merkitystä. Perehdytysjaksot, joissa uusi ja vanha työntekijä tekisivät työtä yhdessä, olisi ihanteellinen tavoite, josta pitäisi luoda aiempaa pysyvämpi ja toimivampi käytäntö.- Kirkossa on odotettavissa tulevina vuosina eläkkeelle jäämistä yhä enenevissä määrin. Työntekijöiden vaihtuvuus on uhkana hiljaiselle tiedolle. Huono palkkaus voi tutkittavien mielestä uhata kirkossa olevan tietotaidon ja tasokkaan hengellisen työn säilymistä, Suhonen tiivistää.

This study examined the experiential viewpoint of elderly deacons and ministers employed by the Evangelical Lutheran Church of Finland concerning the manifestation, significance and distribution of tacit knowledge. The term elderly employees referred to persons over 55 years of age who were either still employed or in retirement. In the research study group (n=22) over half of the respondents were deacons (n=12) and less than half were ministers (n=10). This study is a work and organization psychology study, emphasizing the learning and ageing psychology sectors. The research in the study focused on:(1) How is tacit knowledge manifested in spiritual work and are there significant differences in the work of deacons and ministers?(2) How can tacit knowledge be distributed and what factors affect it?(3) What is the significance of tacit knowledge distribution in the work of deacons and ministers?The research material, collected through theme interviews and transcribed, was analyzed using the Juha Perttula expanded phenomenological psychology analysis method. The descriptively oriented empirical hermeneutic psychology method comprised two main stages, both containing seven sub-stages. The principal outcome of the study confirms that tacit knowledge is manifested experientially in the work of both ministers and deacons, that this knowledge is significant and can be distributed between employees. Tacit knowledge manifesting in the work of ministers and deacons is linked to the nature of the work itself and is particularly apparent in various interactive situations.The distribution of tacit knowledge in the work of deacons culminates in the following circumstances: in reflective and dialogical apprenticeship methods, work discussions, communications and in the creation and maintenance of work routines. Tacit knowledge in the work of ministers can be distributed in reflective and dialogical form via apprenticeship methods based on role models or mentoring methods. With both ministers and deacons, tacit knowledge was distributed not only tacitly but also closely linked with explicit knowledge. However, in both professional groups the essential role of interactivity in the distribution of tacit knowledge is inhibited within the church environment due to the nature of organizational structures and factors relating to individuals.