Voimaharjoituksen akuutti vaikutus maksimivoimaan, veren laktaattipitoisuuteen ja veren pH-arvoon ennen voimaharjoittelujaksoa ja sen jälkeen vanhoilla harjoittelemattomilla miehillä

Abstract

Oksanen, Hermanni 2008. Voimaharjoituksen akuutti vaikutus maksimivoimaan, veren laktaattipitoisuuteen ja veren pH-arvoon ennen voimaharjoittelujaksoa ja sen jälkeen vanhoilla harjoittelemattomilla miehillä. Liikuntafysiologian kandidaatintutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 36s. Voimaharjoittelun on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu lisäävän mm. maksimivoimaa ja parantavan kykyä vastustaa lihasväsymystä submaksimaalisilla kuormilla. Yksittäisen raskaan voimaharjoituksen on myös osoitettu aiheuttavan merkittäviä akuutteja muutoksia. Näitä muutoksia ovat mm. maksimivoiman lasku väsymisen johdosta, kasvanut laktaatin tuotto ja veren pH:n lasku. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten 21 viikon mittainen voimaharjoittelujakso vaikuttaa yksittäisen raskaan voimaharjoituksen aikaansaamiin akuutteihin muutoksiin maksimivoimassa, veren laktaattipitoisuudessa ja veren pH-arvoissa vanhoilla harjoittelemattomilla miehillä. Koehenkilöinä toimi 10 keski-iältään 61-vuotiasta miestä. Koehenkilöt suorittivat yksittäisen raskaan voimaharjoituksen ennen voimaharjoittelujaksoa ja sen jälkeen. Voimaharjoittelujakso kesti 21 viikkoa ja sen aikana koehenkilöt tekivät voimaharjoituksen, valvotuissa olosuhteissa, kahdesti viikossa. Raskaiden voimaharjoitusten yhteydessä otettiin neljä verinäytettä; ennen harjoituksen alkua, heti harjoituksen päätyttyä sekä 15 ja 30 minuuttia sen päättymisestä. Verinäytteet analysoitiin käyttämällä Nova Biomedical STAT Profile pHOX Plus L-analysaattoria ja niistä tarkasteltiin veren laktaattipitoisuutta ja pH:ta. Lisäksi koehenkilöt suorittivat kuusi jalkojen maksimaalista ojennusvoimatestiä harjoituksen yhteydessä: Yksi ennen harjoituksen alkua ja yksi jokaisen harjoitussarjan jälkeen. Voimaharjoittelujakso ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia voimaharjoituksen aikaansaamissa akuuteissa vasteissa. Ainoastaan voimaharjoituksen aikaansaama nousu veren laktaattipitoisuudessa kasvoi tilastollisesti merkitsevästi (p<0,05), ollen 15,6 % suurempi harjoittelujakson jälkeisissä mittauksissa. Maksimivoima kasvoi 16,2 % (p<0,01) voimaharjoittelun vaikutuksesta, maksimivoima putosi harjoituksen edetessä kuitenkin suhteessa yhtä paljon harjoittelun jälkeen kuin ennen harjoittelua. Veren pH arvoissa tapahtuneisiin muutoksiin voimaharjoittelujakso ei vaikuttanut. Veren suurimman laktaattipitoisuuden ja matalimman pH-arvon välinen korrelaatiokerroin oli ennen harjoittelujaksoa -0,82 (p<0.01) ja harjoittelujakson jälkeen -0,32 (ns). Voimaharjoittelun jälkeen mitatut korkeammat laktaattipitoisuudet voivat kertoa lihaksen parantuneesta kyvystä poistaa laktaattia soluista tai lisääntyneestä lihaksiston motoristen yksiköiden rekrytoinnista. Sen sijaan korkeammista veren laktaattipitoisuuksista huolimatta ennallaan säilyneet veren pH -arvot voivat kertoa hieman erilaisesta elimistön käsittelynopeudesta lihaksen poistaessa laktaattia ja vetyioneja vereen. Ja vaikka voimamittauksissa suhteellinen väsyminen oli yhtä suurta harjoittelujakson jälkeen, on kuitenkin todettava, että samoilla absoluuttisilla kuormilla olisi väsyminen todennäköisesti ollut vähäisempää.