Neuvottelu tilan tulkinnoista : etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa

Abstract

Voiko kaupunkisuunnittelija jättää tilaa spontaanisti syntyvälle toiminnalle? Lutakon tanssisalin säilyttämistaistelu Jyväskylässä on FM Tiina-Riitta Lapin väitöstutkimuksen mukaan esimerkki siitä, kuinka ennakoimaton ja arkinen voi nousta näkyväksi ja kuuluvaksi osaksi julkista kaupunkikertomusta.Onko lähiö suunnittelijalle oikeaa kaupunkilaisuutta, kysyy Lappi. Hän korostaa asukkaiden kokemina lähiöiden hyviä piirteitä. Lappi tuo väitöksessään esille myös sen, että kaupunkitutkijan ei tarvitse ammentaa aineistoaan vain metropoleista. Lappi tutki, miten kaupunkiympäristöstä puhutaan suunnittelun kohteena ja toisaalta kokemuksellisena, elettynä tilana. Arkielämän näkökulmasta kaupunkia arvioidaan laajasti ja ristiriitaisestikin, kun taas suunnittelun kaupunki tai fyysinen ympäristö nähdään määriteltävissä olevista tekijöistä muotoutuvaksi. Suunnittelun kaupunki on selkeämpi kuin arjen kaupunki, joka sisältää kaiken inhimillisen elämän. Kun nämä erilaiset lähestymistavat asetetaan rinnakkain, näyttäytyvät kaupunkitilat ja -kulttuuri moniulotteisempina kuin tarkasteltaessa vain ympäristön näkyviä piirteitä, kuten rakennuksia, niiden sijoittelua ja käyttöä.

An ethnological study on the interplay of social and material environment in urban narrations on Jyväskylä This study examines the relation between social and material environment represented in public and private narrations on Jyväskylä. By exploring the interplay and the tension between urban planning and everyday life, I approach the city and its spatiality simultaneously as a built and a lived space. In addition, this study examines urban ethnology’s possibilities of and potential to describe and analyze urban spatiality and everyday life as multiplicity. Negotiation or urban spatiality refers to my intention of bringing together various ways of representing, experiencing and making sense of urban environment and addressing polyphony as an interpretative possibility. My research material consists of interviews (41), newspaper articles, letters to the editor, planning documents and their descriptions as well as some writings on urban politics. These texts on urban life and urban environment are considered representations of reality, while at the same time this reality is constructed through exchanging meanings in discourse. This study applies a loose definition of discourse, according to which discourses are understood as lingual acts and uses, e. g. narrations. In this study space and spatiality are viewed as social constructions. I have conceptualized the difference between the views of town dwellers and the planning/administrations by using Henri Lefebvre’s tripartite theoretical construction concerning spatial phenomena. Contradictions are essentially und unavoidably a part of spatiality, if space is understood as socially constructed. As a consequence, it is continuously under negotiation. Experts’ and lay persons’ interpretations and narrations on urban social and material environment stem from different intellectual and practical frameworks, but they do not form clear and separate categories. Instead, they bring up various interpretations to be discussed and negotiated for the purpose of creating and molding an urban story, which everyone can relate to.