Does English fall on deaf ears? A study of the motivational state of deaf and hard-of-hearing pupils of English

Abstract

Motivaation katsotaan yleisesti olevan yksi tärkeimmistä vieraan kielen opiskeluun vaikuttavista tekijöistä, ja se onkin sen takia paljon tutkittu ilmiö. Vähemmistöryhmät ovat kuitenkin näissä tutkimuksissa jääneet lähes huomiotta. Esimerkiksi kuurojen ja huonokuuloisten motivaatiota opiskella vieraita kieliä ei juuri ole tutkittu. Hyvänä esimerkkinä on kuitenkin ollut Hanni (2007), joka teki kvalitatiivisen tutkimuksen haastattelemalla seitsemää kuuroa heidän englannin kielen opiskelukokemuksistaan peruskoulusta korkeakouluopintoihin. Koska kaikki kuurot, kuten kaikki kuulevatkaan, eivät mene peruskoulun jälkeen lukioon, saati korkeakouluihin, tarkempi peruskouluvuosien opiskelumotivaation tarkastelu on tärkeää. Juuri peruskoulussa luodaan perusta mahdolliselle tulevalle kielenopiskelulle. Tämän tutkielman tavoite on kuvata suomalaisten kuurojen ja huonokuuloisten yläkoulun oppilaiden englannin kielen opiskelumotivaatiota kuurojenkouluissa sekä selvittää eroja sukupuolen, oppivuosien ja kuulon tason perusteella. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty Turun, Jyväskylän ja Tampereen kuurojenkouluista standardoidun kyselylomakkeen avulla. Tulokset osoittavat, että kuurojenkoulujen oppilaiden asenne englannin kieltä ja sen opiskelua kohtaan on yleisesti positiivinen, mutta varsinkin oppilaiden kokemus omasta kompetenssistaan ja kyvyistään on varsin alhainen. Tyttöjen itsetunto on tällä alueella poikia alhaisempi, mutta tytöillä on myös suurempi halu onnistua englannin kielessä. Opiskelumotivaatio on ensimmäisinä vuosina varsin alhainen ja kasvaa opintojen edetessä, mutta laskee taas loppua kohti.