The role of adolescents' peer groups in the school context
Julkaistu sarjassa
Jyväskylä studies in education, psychology and social researchTekijät
Päivämäärä
2008Oppiaine
PsykologiaNuoruusvuosina ikätovereiden merkitys kasvaa ja ikätoverisuhteet muuttuvat aikaisempaa läheisemmiksi. Nuorilla on erityinen huoli siitä, mitä muut ihmiset itsestä ajattelevat. He alkavat myös yhä enemmän ajatella tulevaisuuttaan, esimerkiksi koulutustaan ja ammatin valintaa.Noona Kiuru tutki toveriryhmien merkitystä nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulutuspoluissa sekä koulusopeutumisessa siirtymävaiheessa toisen asteen koulutukseen.- Toveriryhmillä on suuri merkitys nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulusopeutumisessa. Samaan toveriryhmään kuuluvat nuoret muistuttavat toisiaan useiden asioiden kuten koulumenestyksen, koulutussuunnitelmien, koulutuspolkujen, sosiaalisen taustan ja koulusopeutumisen suhteen. Myös erilaiset sopeutumiseen liittyvät ongelmat näyttävät kasaantuvan tiettyihin toveriryhmiin: ryhmissä, joiden jäsenet olivat heikosti sopeutuneita, myös tavoitteet tulevan koulutuksen suhteen olivat alhaisempia, Kiuru havaitsi.Toveriryhmä vaikutti myös nuorten koulu-uupumukseen peruskoulun viimeisen lukukauden aikana: samaan ryhmään kuuluvat nuoret tulivat samanlaisemmiksi koulu-uupumuksen suhteen. Myös toveriryhmätyypillä oli merkitystä ryhmien sisäisessä samanlaisuudessa: tiiviiden toveriklikkien jäsenet muistuttivat toisiaan enemmän kuin löyhempien toveriryhmien jäsenet koulumotivaation ja koulutuspaikkaan tyytyväisyyden suhteen. Ne nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään toveriryhmään, kärsivät useammin ongelmista koulusopeutumisessa kuin toveriryhmään kuuluvat nuoret.Tyttöjen ja poikien välillä oli lukuisia eroja. Toveriryhmillä oli tärkeämpi rooli tyttöjen koulutussuunnittelussa poikiin verrattuna. Lisäksi tytöt yleisesti menestyivät koulussa poikia paremmin ja olivat poikia paremmin motivoituneita koulunkäyntiin. Tytöt kuitenkin myös kärsivät poikia useammin koulu-uupumuksesta.- Toveriryhmät, joille on tyypillistä koulun ja yhteiskunnan vastaiset asenteet, ovat erityisessä vaarassa tulevaisuuden sopeutumista ja koulumenestystä ajatellen. Lisäksi suomalaiset tytöt näyttävät reagoivan poikia negatiivisemmin koulutyöhön liittyviin paineisiin ja olevan poikia haavoittuvaisempia toverihyljeksinnälle. Nuorten tyttöjen hyvinvointiin koulussa tulisikin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, Kiuru muistuttaa. Suomalaiset peruskoulut soveltuvat hyvin riskinuorten seulontaan ja tunnistamiseen, koska kaikki nuoret riippumatta perhetaustasta tai perheen taloudellisesta asemasta käyvät läpi saman peruskoulutuksen. Suunniteltaessa toveriryhmiin liittyviä interventioita yksi vaihtoehto on pyrkiä muuttamaan ryhmien koostumusta siten, että nuoria, jotka eroavat toisistaan sopeutumisen ja koulutustavoitteiden suhteen rohkaistaan työskentelemään ja viettämään aikaa yhdessä esimerkiksi jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Avainasemassa on koko toveriverkostoon ja sen koostumukseen vaikuttaminen.- Useiden ongelmanuorten sijoittamista samaan ryhmään kannattaa sen sijaan välttää, sillä tällöin on olemassa riski siihen, että ”tyhmyys tiivistyy ryhmässä” ja nuorten ongelmat lisääntyvät entisestään, Kiuru suosittaa. Kiurun tutkimus perustuu kahteen aineistoon. Ensimmäinen noin neljänsadan nuoren aineisto oli peräisin Kohti työelämää –tutkimusprojektista. Toisen otoksen noin kuudensadan nuoren aineisto oli peräisin Koulutussiirtymät Kuopiossa -tutkimusprojektista.
...
This dissertation examined the role of peer groups in adolescents’ educational expectations, school adjustment and educational trajectories during the transition to post-comprehensive schooling by utilizing two distinct data sets: Sample 1 (N = 394) consists of data from the Towards Working Life study, whereas Sample 2 (Sample 2a: N ~ 650, Sample 2b: N = 1494) consists of data from the Kuopio School Transition study. The participants filled in a questionnaire concerning their educational expectations, adjustment, social background, and peer relations. After the transition they were also asked about their current educational trajectory. Peer groups were identified on the basis of positive peer nominations. Multilevel modeling was used as a major analytical method in all four studies. The results showed that adolescents who belong to the same peer group resemble each other in respect of their overall and school-related adjustment as well as their educational expectations and the subsequent trajectories they enter during the transition to post-comprehensive education. Academic achievement and adjustment were found to provide a basis for educational expectations and trajectories on the peer group level. Peer groups were also similar in terms of their social background, suggesting that social stratification also takes place partly at the peer group level. Evidence of peer group influence was found, in particular, for school burnout.
...
Julkaisija
University of JyväskyläISBN
978-951-39-3128-5ISSN Hae Julkaisufoorumista
0075-4625Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3577]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Children's and adolescents' achievement strategies, school adjustment and family environment
Aunola, Kaisa (University of Jyväskylä, 2001) -
Koulukuvia : koulu nuorten kokemistilana
Laine, Kaarlo (Jyväskylän yliopisto, 2001) -
Miksi yläkoululainen on poissa koulusta? : integroiva kirjallisuuskatsaus koulupoissaolotyyppeihin liittyvistä yksilö- ja ympäristötekijöistä
Pelkonen, Jenni; Kiuru, Noona; Virtanen, Tuomo (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2022)Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa koulupoissaolotyyppeihin (koulukieltäytyminen, pinnaaminen, ensisijaisesti huoltajalähtöinen poissaolo, ensisijaisesti koululähtöinen poissaolo) liittyviä ... -
Students' physical activity, physical education enjoyment, and motivational determinants through a three-year school-initiated program
Gråstén, Arto (University of Jyväskylä, 2014) -
A guided online ACT intervention may increase psychological well-being and support school engagement in adolescents
Hämäläinen, Tetta; Lappalainen, Päivi; Puolakanaho, Anne; Lappalainen, Raimo; Kiuru, Noona (Elsevier BV, 2023)Objective The aim of the present study was to investigate the extent to which initial levels and changes in ninth-grade adolescents' (n = 243) psychological well-being were associated with their school engagement after ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.