Desiderius Erasmus Rotterdamilaisen käsitys klassisen latinan ääntämisestä
Desiderius Erasmus Rotterdamilainen (1469-1536) oli renessanssin humanisti, jolla oli laaja kirjallinen tuotanto. Koulutukseltaan hän oli teologian tohtori. Hänen äidinkielensä oli hollanti, mutta hän laati kaikki teoksensa latinaksi. Hän julkaisi vuonna 1528 Baselissa dialogin latinan ja kreikan kielten ääntämisestä, De recta Latini Graecique sermonis pronuntiatione dialogus (DRP), josta otettiin ilmestymisensä jälkeen useita painoksia eri puolilla Eurooppaa 1700-luvun alkuun asti. Erasmuksen aikaan latina oli Euroopan oppineiden yhteinen kirkon, tieteen ja diplomatian kieli. Puhuttu latina kukoisti klerikaaliyhteisöissä, mutta klassisten esikuvien ihannointi oli jo levinnyt Euroopassa laajalle. 1400-luvulla eräät humanistit alkoivat kiinnostua klassisen latinan oikeinkirjoituksesta, johon he etsivät mallia antiikin piirtokirjoituksista ja kolikoista. Heräsi kysymys, olisiko oikeinkirjoituksen lisäksi syytä tarkistaa myös ääntämistä. Erasmuksen luoma teoria latinan ääntämisestä perustui ensisijaisesti antiikin grammaatikkojen jättämiin kuvauksiin, kreikan ja latinan vertailuun sekä latinalaisten sanojen translitteraatioihin kreikkalaisin aakkosin ja päinvastoin. Erasmus ei arvostanut keskiaikaisia kirjoittajia, mikä siihen aikaan oli humanistien tavallinen asenne. Esikuviensa antiikin grammaatikkojen tapaan Erasmus päätteli sanojen ääntämisen niiden kirjoitusasujen perusteella ja takertui siksi liikaa aikansa oikeinkirjoitusstandardiin. Hän käy dialogissaan läpi latinan kaikki kirjaimet ja suosittelee, että jokainen kirjain äännetään aina. Silti hän tiedosti, että ääntämiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin vain se, miten kukin kirjain irrallisena äännetään, joten hän käsittelee laajasti monia muitakin asioita, kuten tavujen kestoa ja aksenttia. Musikaalista aksenttia Erasmus käsittelee omaperäisesti, sillä mitkään hänen tekniset lähteensä eivät ota kantaa latinan aksentin musikaalisiin piirteisiin. Sävelkorkeuden vaihtelu ei ollut latinassa niin keskeisellä sijalla kuin Erasmus arveli, mutta hänen oivalluksensa yhdistää antiikin musiikinteoria ja keskiaikainen säveltapailu grammaatikkojen teoriaan latinan aksenteista osoittaa erityistä luovuutta ja kekseliäisyyttä. Erasmus laati ohjeensa uudistaakseen latinan ääntämistä ja tehdäkseen lukijansa tietoisiksi klassisista ääntämissäännöistä. Myös omaa ääntämistään hän korjasi tietoisesti valiten sopivimman puhetavan kuulijoiden mukaan
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lettering the Might : Remarks on the Palaeography of the Inscriptions on the Fifteenth-century Medici Tombs in the Basilica of S. Lorenzo
Merisalo, Outi (Forum for Renaissance Studies, 2023)This article examines the palaeography of the fifteenth-century funeral inscriptions of the Medici in S. Lorenzo, Florence in their material and historical context. The oldest monument, the sarcophagus of Giovanni di Bicci ... -
Klassisen tiedon määritelmän haasteet ja Gettier-kritiikki : klassisen tietokäsityksen kestävyys tietoteoriassa
Liukkonen, Santeri (2024)Tässä maisterintutkielmassa puolustettiin klassista tiedon määritelmää eli tietoa totena uskomuksena sitä vastaan esitetyltä niin kutsutulta Gettier-kritiikiltä. Aluksi tutkielmassa selvitettiin klassisen tiedon määritelmän ... -
Humanistien identiteetti ja jäsenyys Suomi24-foorumin verkkokeskustelussa
Kinnari, Jaana (2012)Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut sitä, millaisia identiteettejä humanisteille rakentuu kahdessa www.suomi24.fi-verkkosivuston keskustelufoorumin keskusteluketjussa. Aihe on yhä ajankohtainen ja merkittävä, sillä vuoden ... -
"Yksi syy on opintoala" : humanistien representointi uutismedioissa
Takula, Veera (2023)Humanistien tarpeellisuutta yhteiskunnassa ja heidän työllistymistään on puitu mediassa jo pitkään. Mielipiteet humanisteista ja humanistisista aloista ovat erilaisia ja aiheista kerrotaan eri tavoin, painottaen erilaisia ... -
Ilmasto on kaikkien huulilla, mutta humanistit leikkivät kuurupiiloa
Arffman, Atte; Matero, Risto-Matti (Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2018)