The role of heredity, other constitutional structural and behavioral factors in back function tests

Abstract

The objectives were 1) to determine the reliability of the measures of back function related factors, 2) to investigate the possibilities to detect changes in paraspinal muscles, and 3) to study the relative effects of heredity, constitutional and behavioral factors on three back function tests. Paraspinal muscle cross-sectional areas were obtained by magnetic resonance imaging from a sample of 210 men; anthropometric measures, isokinetic and psychophysical lifting capacity, and isometric back extension endurance tests were performed and current and past physical activity during leisure-time and at work were ascertained from a structured interview from a total sample of 600 men who were 35 to 70 years old. The reliability of the lifetime physical activity interview and also the measures of paraspinal muscles CSAs was acceptable. The back function tests measure very different attributes with different determinants, emphasizing the importance of careful test selection. The isokinetic lifting test performance was mainly influenced by heredity i.e. it assesses the physical capacity for lifting, which means that it may prove difficult to alter isokinetic lifting capacity by interventions. Heredity and behavioral factors contributed equally to the psychophysical lifting ability. Anthropometric measures and physical activity parameters exhibited only a weak association with psychophysical lifting capacity, indicating that behavioral factors other than those considered in this study may play more influential roles. The isometric back extension endurance test reflected back health and performance in pain-free subjects, but this test may measure back pain in individuals with a history of LBP. The predictive association of isometric back extension endurance time for future LBP episodes could be enhanced by understanding in greater detail the reasons for test termination

Erilaiset selän toimintakykytestit mittaavat eri ominaisuuksia ja niihin vaikuttavat monet tekijät. Oikean testin valinta on tärkeää, kun selän toimintakykytestejä käytetään esimerkiksi kuntoutuksen tai hoidon vaikutusten arviointiin, kertoo Annina Ropponen.Ropponen tutki 35-70 -vuotiaita identtisiä ja epäidenttisiä mieskaksosia. Laajaan tutkimukseen osallistui 600 miestä, joiden selkälihasten poikkipinta-alat tutkittiin magneettikuvauksella, kehon mittasuhteet ja koostumus mitattiin sekä selän toimintakyky testattiin. Tutkittavilta selvitettiin kyselyn avulla liikuntaharrastukset ja työkuormitus. Selän toimintakykytesteistä, joita tässä tutkimuksessa oli kolme: isokineettinen ja psykofyysinen nostotesti ja isometrinen selän kestävyystesti, Ropponen kartoitti perimän sekä synnynnäisten ja käyttäytymistekijöiden selittävää osuutta.Ropponen selvitti myös selän toimintakykytesteihin vaikuttavien tekijöiden, kuten liikuntaharrastusten ja selkälihasten koon, mittaamisen luotettavuutta. Selkälihasten koolla ja liikunnan harrastamisella on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan merkitystä selän toimintakyvyn kannalta, mutta niiden mittaamisen luotettavuutta ei ole täysin tunnettu.Ropponen totesi, että selkälihasten poikkipinta-alojen mittaukset ovat hyvin toistettavia, joten niiden avulla on mahdollista selvittää selkälihasten kokoa ja laatua rutiinimagneettikuvista, joita tänä päivänä otetaan monilta selkäpotilailta. Myös elämänaikainen liikuntakysely osoittautui kohtuullisen hyvin toistettavaksi, joten se on käyttökelpoinen menetelmä arvioitaessa elämänaikaista liikunnan harrastamista ja esimerkiksi sen yhteyttä selän toimintakykytestituloksiin.