Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMäkelä, Aarne
dc.date.accessioned2008-01-09T12:57:27Z
dc.date.available2008-01-09T12:57:27Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.isbn978-951-39-2985-5
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1044804
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13392
dc.description.abstractAarne Mäkelä tutki väitöstyössään peruskoulun johtamista ja rehtorin tehtäviä. Tutkimus osoitti, että rehtorin tehtävät ovat muuttumassa. - Pitkän johtajakokemukseni aikana olen tunnistanut, että johtaminen on muuttunut, mutta muutoksen voimakkuus oli yllättävää. Erityisesti koulun selkärankana pidetyn pedagogisen johtamisen tehtäväalueen vähäinen osuus huolestuttaa, toteaa Mäkelä. Mäkelä osoitti, että nykyään rehtori joutuu entistä enemmän hoitamaan koulun yhteistyöverkostoihin liittyviä tehtäviä. Tällaisia ovat mm. lasten huoltajien, perhekotien, kiinteistönhuollon, sosiaali- ja terveysviranomaisten, pelastus- ja turvallisuusviranomaisten sekä muiden koulun sidosryhmien kanssa tehtävä verkostotyö. Tämän tehtäväalueen Mäkelä nimesi yhteistyöverkostojen johtamiseksi. - Tulos kertoo nyky-yhteiskunnan nopeatempoisuudesta ja muutoksesta, Mäkelä toteaa. Lisäksi hän arvioi, että peruskoulun opettajan tehtävät ovat kokeneet samanlaisen muutoksen kuin rehtorin tehtävät. Mäkelä tutki peruskoulun rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallinto- ja talousjohtaminen (33 %), yhteistyöverkostojen johtaminen (31 %), henkilöstöjohtaminen (22 %) sekä pedagoginen johtaminen (14 %). - Syyslukukaudella painottui yhteistyöverkostojen johtaminen ja kevätlukukaudella hallinto- ja talousjohtaminen, Mäkelä havaitsi. Lainsäädäntö muovaa rehtorin työtä Koulunjohtamiseen heijastuu yhteiskunnan kulloinenkin konteksti. Viime aikojen yhteiskuntapoliittiset muutokset ovat heijastuneet perusopetusta ohjaavan lainsäädännön muutoksiin vapauttamalla keskusjohtoisuutta ja uudistamalla siten koulun johtamista. Peruskoulua ohjaava lainsäädäntö on myös tiukentunut ja tuonut uusia vastuita koulun rehtorin johtamistoimintaan, kuten koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisen ja koulun toimintaympäristön turvallisuuteen ja oppilaiden käyttäytymiseen liittyviä työtehtäviä. Turvallisuuteen liittyvät lainsäädännölliset muutokset ovat myös muuttaneet rehtorin tehtäviä, esimerkiksi koskien häiritsevän oppilaan luokkahuoneesta poistamista. Peruskoulun erityisoppilaiden määrän yli kaksinkertaistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on lisännyt vanhempien ja koulun henkilökunnan tekemää yhteistyötä sekä tehnyt siitä entistä haasteellisempaa. Tietotekniikan ja tietoverkkojen voimakas kasvu ja globalisaatio ovat lisänneet organisaatioiden välistä verkostoyhteistyötä. Mäkelän tutkimustulokset soveltuvat työn vaatimusten arvioinnin (TVA) ja työn suorituksen arvioinnin (TSA) apuvälineeksi. Nämä arviointitavat ovat juuri tulossa koulun henkilökunnan työn mittaamiseen. Tutkimustulokset auttavat myös rehtoreiden rekrytointiperiaatteiden suunnittelussa ja yliopistojen rehtorikoulutusohjelmien opetussuunnitelmatyössä.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to clarify the principal’s tasks in the 21st century comprehensive school. On the other hand, the principal’s task domains were to be clarified, and also, whether the domains that were established in the 1990s are still valid in post-modern comprehensive school, these domains being administrative-economic leadership, staff management and pedagogical leadership (Vaherva 1984, Lonkila 1990). Furthermore, my task was to find out if the principal’s duties are different in the autumn and in the spring terms.To outline the theory of this study it was necessary to describe the changes in society in the 1980s and 1990s, which have affected the principal’s tasks. The perspective was phenomenological-hermeneutic. Leadership was regarded as part of organisational activities. The starting point was the model borrowed from Their (1994) by Richard Scott, modified in a way that it would better describe my view on leadership and organisation. The model presented here is divided into two typologies: 1) organisation as an open or a closed system and 2) leadership as a rational or social activity. The study was an ethnographic case study where the main methods of collecting data were participative observation, empirical notes, gathering different documents and group interviews. The data was collected in the researcher’s own school during 19 months, which is why the study can be seen as auto-ethnographic. The paradigmatic view of research is interpretative and fundamental. A fundamental view implies that the entity of qualitative research means that gathering data and analysing it cannot be explained separately from the ontological and methodological basis. The researcher’s view was also phenomenological, in which case the ontological and epistemological aspects are significant. The results of the study support earlier research to some extent (Vaherva 1984, Lonkila 1990, Erätuuli & Leino 1993). The results also point out that social changes in the 1990s have changed the principal’s tasks. The principal has an increasingly important role in developing the relationships between his school and its partner collaborators. This strengthens the view that society is in the process of being networked (Linnamaa & Sotarauta 2000; Möller 2001; Möller, Rajala & Svahn 2004). This leads to the fact that principals are facing a new domain of work. The present study also shows that the principal’s tasks are different in the autumn and in the spring termsen
dc.format.extent266 sivua
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-2927-5
dc.subject.otherSchool supervision
dc.subject.otherLeadership
dc.subject.otherprincipals
dc.subject.otherschool administration
dc.subject.otherEthnography
dc.titleMitä rehtorit todella tekevät : etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorin tehtävistä peruskoulussa
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-2985-5
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKasvatustiedefi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries316
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysorehtorit
dc.subject.ysoperuskoulu
dc.subject.ysokoulunjohtajat
dc.subject.ysotehtävät
dc.subject.ysotyö
dc.subject.ysotoimenkuvat
dc.subject.ysojohtaminen
dc.subject.ysohenkilöstöjohtaminen
dc.subject.ysokoulu
dc.subject.ysojohtajuus
dc.subject.ysokouluhallinto
dc.subject.ysohallintojohtajat
dc.subject.ysoetnografia


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot