Tiivistelmä. Karavirta, Tiina. 2013. ”Kaikille tällä lapiolla näin paljon...” Tapaustutkimus päivähoitopalvelun johtamisesta kuntarakennemuutoksessa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 127 sivua + 5 liitettä.
Kuntarakennemuutoksen vaikutukset heijastuvat organisaatiotasolla myös päivähoitoon, jossa vastikään on muutettu hallinnonalaa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja samanaikaisesti odotetaan uutta varhaiskasvatuslakia. Muutokset kunnan ja päivähoidon organisaatioissa vaikuttavat myös päivähoidon johtamisen järjestelyihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisista tehtävistä päivähoidon johtaminen koostuu ja erityisesti, miten johtaminen toteutuu kuntarakennemuutoksen aikana hallinto-, palvelu- ja henkilöstöjohtamisen näkökulmista.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tapauksena on Äänekosken kaupungin päivähoito. Kolme kuntaa Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen
yhdistyivät yhdeksi kaupungiksi vuonna 2007. Keräsin haastatteluaineistoni Paras-hankkeen aikana vuoden 2007 lopussa, jolloin yhdistymisestä oli kulunut lähes vuosi. Toteutin haastattelut teemahaastatteluina. Kohdejoukkooni kuului Äänekosken uusi perhepalvelujohtaja, kaksi perhepäivähoidon ohjaajaa ja seitsemän päiväkodin johtajaa.
Analyysini perusteella hallintojohtamisen osa-alueiksi muodostuivat hallintojohtamisen suunnitteleminen, päätösten tekeminen, palkkausasioista vastaaminen, kuntaorganisaatiossa vaikuttaminen ja talousasioista vastaaminen. Esimiehet kokivat hallintotöiden lisääntyneen muutoksen myötä, sillä yhtenäistämistyö lisäsi kokousten määrää. Osa esimiehistä koki, etteivät he muutoksen myötä enää voineet vaikuttaa päätöstentekoon samalla tavalla kuin ennen. Palvelujohtaminen muodostui päivähoitotoiminnan yhteensovittamisesta, pedagogisesta johtamisesta, palveluiden kehittämisestä, asiakaspalvelusta ja oheispalveluiden johtamisesta. Palvelujohtamisessakin yhteensovittaminen nousi vahvasti esille. Yhtenäistämisellä haettiin palveluiden tasavertaisuutta asiakkaiden näkökulmasta. Esimiehet kokivat, että palveluissa korostui Äänekoski-malli eli Suolahden ja Sumiaisten palveluita muokattiin enemmän Äänekosken päivähoidon mukaisiksi. Henkilöstöjohtamisen osa-alueet koostuivat työyhteisön johtamisesta, henkilöstön hyvinvoinnin tukemisesta, turvallisuudesta vastaamisesta, henkilöstön tiedottamisesta ja henkilöstöhallinnosta vastaamisesta. Esimiesten mukaan muutoksen myötä heille jäi liian vähän aikaa henkilökunnalle. He kokivat tiedottamisen ja työssäjaksamisen tukemisen tärkeimmiksi tehtävikseen.
Tulokset kohdistuivat erityisesti Äänekoskeen, mutta ne ovat jossain määrin siirrettävissä samankaltaiseen tapaukseen, sillä kuntien yhdistymisessä on havaittavissa tietynlaisia yhtäläisyyksiä. Kunnilla on erilaisia tapoja järjestää päivähoidon johtamista ja niiden toimivuus on myös kuntakohtaista. Näitä johtamistehtäviä ei voida suoraan siirtää toiseen kuntaan, mutta niitä voidaan hyödyntää ottamalla mallia hyviksi koetuista tavoista. Niiden avulla voidaan myös pyrkiä välttämään haasteita ja ongelmatilanteita.
Asiasanat: päivähoito, varhaiskasvatus, päivähoidon johtaja, hallintojohtaminen, palvelujohtaminen, pedagoginen johtaminen, kuntarakennemuutos
Keywords: day care, early childhood education, leadership in early childhood, administration, management, pedagogical leadership, association of municipalities
...
