Eriarvoisuus ja luottamus 2000-luvun taitteen Suomessa : bourdieulainen näkökulma

Abstract

Taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit jakautuvat Suomessa epätasaisesti. Suomalaiset sijoittuvat pääomiensa suhteen, niin pääomalajeittain kuin kaikkien pääomien kokonaisomistuksessa, eriarvoisiin asemiin, eriarvoisuutta ja luottamuksen käsitteitä tutkinut Sanaksenaho toteaa.Huono-osaisuus on kaikkien pääomien yhtäaikaisen hallinnan näkökulmasta hyväosaisuutta selvästi kasautuvampaa. Sosiologisissa keskusteluissa viime vuosina esiin nostettuja ajatuksia luokkien kuolemasta tai niiden merkityksen suuresta vähenemisestä, ei Sanaksenahon mukaan voida pitää vakavasti otettavina luokkateoreettisina kysymyksinä.Tulojen muodossa olevaa taloudellista pääomaa on miehillä ja lapsettomilla naisia ja lapsiperheitä enemmän. Kulttuurinen pääoma – perus- ja ammattikoulutuksella sekä kulttuuri- ja itsensä toteuttamiseen liittyvillä harrastuksilla mitattuna – on maassamme selkeästi naisten hallitsema pääomamuoto. Järjestöaktiivisuudella mitattu sosiaalinen pääoma on keski-ikäisille ja sitä vanhemmille, sekä jossain määrin suomenkielisiä useammin Suomen ruotsinkielisille, ominainen pääomaresurssi. Eri pääomien kokonaisomistuksen suhteen muita ikäryhmiä huonommassa asemassa ovat maassamme alle 25-vuotiaat nuoret ja toisaalta maaseudulla asuvat miehet.Suomalaisten keskuudessa etenkin kaikkien pääomien yhtäaikainen omistus sekä sosiaalisen tai järjestöllisen pääoman hallinta lisäävät valmiutta ja halua sosiaalisten kontaktien luomiseen ja ylläpitoon sekä yhteiskuntapoliittisiin päätöksiin vaikuttamiseen. Kaikkia pääomia paljon omistavat ihmiset luottavat hallintoon ja oikeuteen liittyviin instituutioihin (ts. eduskuntaan, hallitukseen, Euroopan unioniin ja oikeuslaitokseen) sekä tuttuihin ja tuntemattomiin suomalaisiin pääomia vähän omistavia ihmisiä enemmän.Sanaksenaho käsitteli tutkimuksessaan eriarvoisuuden ja luottamuksen käsitteitä ja niiden välistä suhdetta Pierre Bourdieun luokkateorian pohjalta. Bourdieun teorian keskeisenä ajatuksena on, että länsimaisissa yhteiskunnissa yhteiskuntaluokkien erot perustuvat taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman hallintaeroihin. Bourdieun eriarvoisuusteoria soveltuu suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden tutkimiseen ja keinona teorian soveltamisessa voidaan hyödyntää ryhmittelyanalyysia. Ryhmittelyanalyysilla muodostetuilla pääomaryhmillä voidaan arvioida eriarvoisuutta Suomessa. Pääomaryhmät myös mahdollistavat jatkoanalyysien teon asenteiden ja toimintataipumusten suuntaan, eli Bourdieun luokkamalli näyttäisi olevan käyttökelpoinen myös asenteiden ja toimintataipumusten vaihtelun selvittämisessä.

This study deals with the inequality and the attitude environment related to trust and social ties of Finnish society at the turn of the 21st century on the basis of Pierre Bourdieu’s class theory. According to Bourdieu the differences of social classes are based on the possession differences in economic, cultural and social capital. The purpose of this study is to find out: 1) how Bourdieu’s class theory can be operationalized, 2) how this operationalization is suited for an empirical study of the inequality of Finnish society and 3) what kind of attitudes and preferences the Finns have concerning trust and social ties in the light of Bourdieuan class dimensions. The analysis of this study is based on survey data collected from the adult Finns in December 2000. K-means cluster analysis was used as the analysis method of the operationalization of Bourdieu’s theory. The results of the study indicated that Bourdieu’s theory can be applied to an empirical study of inequality of Finnish society; the Finns are placed in different positions in regard to possession of different types of capital. Furthermore, economic capital in Finland piles up mainly to young adults and adults living in towns, cultural capital to women and social (or “associational”) capital to middle-aged and older people. In the worst position, according to total possession of different forms of capital, are on one hand people under 25 years old and on the other hand males living in rural areas. Moreover, the results of the study indicated that simultaneous possession of all forms of capital and possession of social capital alone increase people’s readiness to make and maintain social contacts and to affect political decision making in the Finnish society. Agents whose position is good according to the global volume of capital they possess have more confidence in administrative and law related institutions, and they trust more Finnish people they know or don’t know, than those whose position is bad according to their volume of different types of capital. In particular, cultural and social capital seemed to be significant factors also in regard to trust conceded to unknown persons in strange cultural environment. In the light of the results of this study, Bourdieu’s theory seems to have some shortcomings. Firstly, Bourdieu places gender, age and place of residence as secondary class criteria, which can be considered problematic. Secondly, his theory deals surprisingly little with social capital and its significance from the viewpoint of creating attitude and disposition differences. Finally, Bourdieu`s concept of social capital – and indeed his whole theory – diminishes the role of trust, which is considered an essential element of social capital in today`s sociological debates and empirical studies