Syntyperä kvalifikaationa : tutkimus perhetaustan vaikutuksesta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa

Abstract

Tutkimus tarkasteli perhetaustan vaikutusta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa. Ilmiötä tutkittiin European Social Surveyn vuoden 2008 Suomen aineistolla. Aineiston kolmannen asteen tutkinnon suorittaneet jaettiin vanhempien ammattiasemaan perusteella kahtia yläluokkaisten ja muiden jälkeläisiin. Eritaustaisten korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemia vertailtiin tarkastelemalla heidän sijoittumista työssä vaadittavien erityisten ammattitaitojen määrän, työn itsenäisyyden asteen ja tulojen mukaan määriteltyihin työntekijäryhmiin. Lisäksi perhetaustan vaikutusta verrattiin sukupuolten välillä. Teoreettisena taustana oli välttämättömänä tienä lähes kaikenlaisiin työtehtäviin toimivan koulutuksen tason havaittu sosiaalinen periytyvyys. Varakkaiden ja korkeasti koulutettujen jälkeläiset ovat olleet yliedustettuja tämän tutkimuksen kohteena olleiden korkeasti koulutettujen joukossa. Koulutustason periytyvyydellä on selitetty korkeaa muodollista ammattitaitoa vaativien, suurituloisten ja korkeaa asemaa yhteiskunnallisessa hierarkiassa ilmaisevien työtehtävien suurta sosiaalisen periytyvyyden alttiutta. Toisen maailmansodan jälkeistä ripeää elinkeinorakennemuutosta seurannut korkeakoulutusekspansio avasi yliopistojen portit kaikille kansanryhmille. Opiskelijamäärän kasvun myötä korkeasti koulutettujen sosiaalinen kokoonpano alkoi muuttua, kun tuhannet maanviljelijöiden ja työläisten jälkeläiset ovat vuosittain aloittaneet korkeakouluopinnot. Koulutustutkinnon ollessa muodollista pätevyyttä osoittava työmarkkinakvalifikaatio ovat erilaisista lähtökohdista samantasoisesti kouluttautuneiden muodolliset ammattitaidot yhtäläiset. Tämä tutkimus vastasi siihen, onko tietynlainen perhetausta arvostettuina työtehtävinä realisoituva ei-muodollinen työmarkkinakvalifikaatio. Empiiriset tulokset osoittivat perhetaustan vaikuttavan korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan. Yläluokkaisten vanhempien korkeasti koulutetut jälkeläiset työskentelivät muita vastaavasti koulutettuja useammin ylemmän tason asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä harvemmin rutiininomaisissa työtehtävissä. Perhetaustan vaikutus oli naisilla ja miehillä yhtä suuri. Yläluokkaiset vanhemmat olivat korkeasti koulutetuilla korkeaa yhteiskunnallista asemaa ilmaiseviin työtehtäviin päätymistä edistänyt ei-muodollinen työmarkkinakvalifikaatio.