Varhaiskasvatuksen opiskelijat kehittävät asiantuntijuuttaan monipuolisesti, yksilöllisesti ja erilaisesti. Yhteiskunnallisesti suuntautunut opiskelija painottaa asiantuntijan yhteiskunnallista vaikuttamista ja tehtäväänsä yhteiskunnallisen muutoksen ja muuttuvien työtehtävien keskellä. Asiantuntijuudessaan yhteisöllisesti suuntautuneet opiskelijat tähdentävät pienten lasten kasvatus- ja opetustyötä, kasvatusyhteisön kehittämistä ja yhteisössä toimimista. Persoonallinen tietämys ja itsetuntemuksen syventäminen ovat taas tärkeitä niillä opiskelijoilla, jotka kehittävät asiantuntijuuttaan yksilölliseen suuntaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Päivi Kupilan väitöksestä, jossa hän tutki varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden ja identiteetin rakentumista ja hahmottumista ja opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä opiskeluprosessin aikana. Kupila haastatteli väitöstään varten 20 kasvatustieteen maisteriopintoja suorittavaa lastentarhanopettajaa. Haastattelujen pohjalta Kupila löysi neljä asiantu
ntijan identiteetin tyyppiä. – Vahvat pedagogit ovat omistautuneita pienten lasten kasvattajia ja opettajia ja pedagoginen asiantuntijuus on olennainen osa heidän asiantuntijuuttaan, jota he haluavat hyödyntää kasvatus- ja opetustyössä ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun, Kupila toteaa. – Kasvatusalan identiteettiä etsivät hakevat omaa työnkuvaansa ja mahdollisuuksiaan toimia varhaiskasvatuksessa. Erityisosaajille varhaiskasvatuksen asiantuntijuus on erikoistumista tietylle osaamisen alueelle. Laaja-alaiset asiantuntijat hahmottavat varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden varhaiskasvatuksen kentän tuntemuksena ja laajana ammattialan hallintana, Kupila määrittelee.Yksilöllistä ja sosiaalista rakentumista– Opiskelijat rakentavat identiteettiään yksilöllisesti ja sosiaalisesti. Ryhmä ja yhteisö, johon voi samaistua ja jossa voi keskustella, tukee merkittävästi kehittymistä, Kupila huomasi. Toisten kokemukset ovat tärkeitä oman asiantuntijuuden arvioimiseksi. Yhteisen pohdinnan avulla opiskelijat jakavat kokemuksia ja luovat merkityksiä kokemuksilleen. Yhteinen tiedon rakentaminen on tärkeää myös varhaiskasvatuksen työyhteisöissä.Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää asiantuntijakoulutuksessa ja – yhteisöissä, kun halutaan ymmärtää ja tukea asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on transformatiivisen oppimisen teoria, jonka mukaan merkitysperspektiivi määrittää sitä, miten yksilö tarkastelee omia kokemuksiaan ja miten kokemukset ohjaavat yksilön toimintaa. – Asiantuntijuuden kehittymisessä on kyse merkitysperspektiivin kehittymisestä ja uudistumisesta. Myös tunteet, epävarmuus, vaikeiden asioiden käsittely ja omien kehityshaasteiden tarkasteleminen ovat olennaisia asiantuntijaksi kehittymisen kannalta, Kupila summaa tutkimuksensa tuloksia.
...
Me, an expert?” Constructing the meaning perspective and identity of an expert in the field of early childhood education The aims of this study were to explore how students of early childhood education construct their meaning perspectives in relation to their educational expertise during their studies. The study addressed three main questions: 1) What elements go into the construction of an expert meaning perspective during the learning process? 2) What does the process of transformation involve? 3) How does an expert identity develop in the perspective transformation process?The theoretical background of the study is based on Mezirow´s theory of transformative learning. The development of expertise is also scrutinised from the sociocultural point of view, with particular emphasis on the interaction between social and individual processes in the construction of meaning and the meaning perspective. This research took the form of a qualitative case study. A phenomenological approach was
used in the analysis. The first phase of the analysis attempted to describe the essential details of individual cases. In the second phase these cases were compared by using a modified constant comparative method and thus a multi-case study was carried out. The primary data consisted of semi-structured and non-structured interviews with 20 MA (Ed) students. Epistemic and psychological meaning perspectives were dominating. Sociocultural and moral-ethical, implicit and self-regulative meaning perspectives also emerged. These meaning perspectives also defined the identity and empowerment of an expert. The process contained many affective and emotional elements. Social and collegial reflection seemed to be crucial in the transformative process. The change in meaning perspectives occurred along three dimensions during the training process: 1) the individual himself/herself, 2) the community and 3) society. Four identities emerged, namely the convinced pedagogue, the identity seeker, the community actor and the specialist. It seems to be important that during the training process the student is encouraged to reflect on his/her meaning perspectives and receive support when the need arises. It is also important to support the development of an expert identity and empowerment throughout the educational process.
...
