Mestarista tuutoriksi : suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja jatkuvuus
Julkaistu sarjassa
Jyväskylä studies in education, psychology and social researchTekijät
Päivämäärä
2004Oppiaine
AikuiskasvatusAmmatillisen opettajuuden haasteet ovat mittavat, ja opettajuus tulee muuttumaan merkittävästi. Liisa Tiilikkalan tutkimuksessa löydettiin neljä opettajuuden kulmakiveä – ammatillisuus, kasvatuksellisuus, vuorovaikutus ja persoonallisuus — jotka ovat keskeisiä elementtejä sekä terveys- ja metallialan että kaupan alan opettajuudessa. Ammatillisen opettajan on hallittava sekä kasvatus- että ammatillinen työ. Yhteisistä kulmakivistä huolimatta ammatillinen opettajuus ei ole kuitenkaan sama kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla.Opettajan työ oli 1950-1970-luvuilla pääasiassa ammatin opetusta. Kasvatuksen osuus oli vähäistä, ja se liittyi ammatin opetukseen. Erillisenä se rajoittui lähinnä tapakasvatukseen. Opettajien pääasiallinen vuorovaikutus tapahtui opiskelijoiden ja työyhteisöön kuuluneiden ihmisten kanssa, ja ulkopuoliset kontaktit olivat vähäisiä. 1980-luvulla alkanut kasvatuksen lisääntyminen opettajan työssä on jatkunut 1990-luvulla, ja kasvatus on opettajien puheissa järjestyksenpitoa ja äitinä tai isänä olemista. Tämä kasvatustehtävä vie aikaa varsinaiselta ammatin opettamiselta. Ammatillisuuden osuutta opettajan työssä on kaventanut myös pyrkimys siirtää ammattikasvatusvastuuta työelämälle. 1990-luvulla opettajien tulkinnat ammatillisesta opettajuudesta toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa eroavat toisistaan. Toisella asteella opettajat ovat kasvattajia. Ammattikorkeakoulussa opettajista näyttää tulleen tuutoreita ja suhdetyöntekijöitä, pr-henkilöitä ja markkinamiehiä/naisia. - Uudet pedagogiset virtaukset aktiivinen oppija, itseohjautuvuus, valinnaisuus ja yksilöllisyyden korostaminen - johtavat yhteisöllisyyden häviämiseen ja opettajan työn hajoamiseen. Kouluun tarvitaan erilaisia tukihenkilöitä kuten oppilaan ohjaajia, kuraattoreita ja tukihenkilöitä ”paikkaamaan” opettajan työtä, tutkija sanoo.Tutkimus osoittaa, että historialliset ja kulttuuriset tekijät ovat muotoilleet voimakkaasti suomalaista ammatillista opettajuutta. Ne tulisikin tutkijan mielestä ottaa paremmin huomioon opettajankoulutuksessa ja myös silloin, kun suunnitellaan ammattikoulutuksen reformeja tai asetetaan opettajille uusia haasteita. Ammattikasvatuksen historialliset ja kulttuuriset mallit ovat hyvin pysyviä ja yhteisöjen käytänteet muuttuvat hitaasti. - Usein kuulee kommentteja, että opettajat ovat laiskoja, kun he eivät halua muuttaa opetusmetodejaan tai käytäntöjään. Tutkimukseni tulokset kuitenkin osoittavat, että syyt ovat paljon syvemmällä. Institutionaaliset perinteet ovat muotoutuneet vuosikymmenien kuluessa ammatillisissa oppilaitoksissa ja opettajankoulutuslaitoksissa. Ihmiset eivät unohda asioita nopeasti, vaikka olisi toivottavaa lopettaa ”vanhojen hyvien aikojen” muistelu ja olla joustava ja valmis jatkuvaan muutokseen.Onko ammatillinen opettajuus häviämässä? 2000-luvulle tultaessa teknologian, yhteiskunnan ja ammatillisen koulutuksen kehitys on ollut niin nopeaa, että entisiä opettajuustulkintoja ei pidetä enää relevantteina, vaan vaaditaan uudenlaista opettajuutta. Onko ammatillinen opettajuus häviämässä, kun ammatti opitaan tulevaisuudessa työpaikoilla ja tietoverkoissa?Opettajan ei enää tarvitse olla ammatillinen asiantuntija, jos ammatillisuus ja ammattialan erityisyys halutaan häivyttää. Kasvattajuutta ei enää tarvita, jos ammatillisesta opettajasta tulee yleispedagogi tai paremminkin tuutori, joka mahdollistaa itseohjautuvan oppimisen ja dialogin verkossa. Opettajan ei tarvitse enää olla ammattialansa asiantuntija. Riittää, kun hän on pedagoginen asiantuntija ja oppimiskokemusten mahdollistaja. The purpose of this research was to produce new knowledge and interpretation on Finnish vocational education (VET), specifically on vocational teacherhood. Firstly, the study explains vocational teacherhood as a cultural phenomenon and shows how vocational teacherhood has developed. Secondly, an attempt is made to find out if there is a shared, common core of vocational teacherhood in different fields and between genders. Thirdly , the change and development in the paradigms of vocational teacherhood is investigated in the three different fields of VET: health care, metal industry and business and administration.The study was made from cultural and historical perspective. The main research material was based on biographical discussions with vocational teachers of different age and from different fields of VET. Research literature, archive material, documents of legislation and administration documents formed the other part of my research materialFour cornerstones of vocational teacherhood were found: vocational, educational, interactional and personality. By means of the four cornerstones it was possible to describe the changes of paradigms in vocational teacherhood. The study shows that historical and cultural factors have formed finish vocational teacherhood. The paradigms seemed to be variable between the different fields of VET. Before 1980s teachers were instructors or guides to the occupation but after the reform of secondary education they have become educators. In addition, teachers’ experiential paradigms have differentiated from official paradigms after the reform. Competing paradigms emerged within the same field of VET. For example, the interpretations of teachers in the secondary and polytechnic level were clearly different.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
951-39-1721-5ISSN Hae Julkaisufoorumista
0075-4625Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3574]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Pellon pientareelta akateemisiin sfääreihin: opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen sotienjälkeisessä Suomessa opettajien omaelämäkertojen valossa
Säntti, Janne (Suomen kasvatustieteellinen seura, 2007)Tutkimuksen aineistona ovat opettajien kirjalliset omaelämäkerrat. Vaikka osa opettajista onkin syntynyt ennen toista maailmansotaa, ulottuu tutkimuksen ajallinen kaari sotienjälkeisestä Suomesta kirjoitushetkellä vallinneeseen ... -
Ammatillisen kasvun polku : opettajuuden ontologinen rakentuminen yhteisöllisessä ryhmäprosessissa
Nuutinen, Ulla (Jyväskylän yliopisto, 2018)The professional growth of a teacher student is one the most important themes and subjects of teacher education. Therefore, it is important to make the teacher students’ development process conscious and visible during ... -
Yhteistyötä opettajuuden vahvistamiseksi
Välijärvi, Jouni (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2022)Toimiessani tutkijana ja professorina Jyväskylän yliopistossa lähes neljän vuosikymmenen ajan minulla oli ilo tutustua ja tehdä yhteistyötä myös monien Ammatillisen opettajakorkeakoulun kollegoiden kanssa. Aikanaan tämä ... -
Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi : nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä
Penttinen, Seppo (Jyväskylän yliopisto, 2003) -
Opettajuuden muutos 1950-luvulta 2010-luvulle
Mölsä, Salla (2017)Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tutkia, miten opettajuus on muuttunut 1950-luvulta 2010-luvulle ja millaisia ominaisuuksia opettajuudelle annetaan vuosikymmenien saatossa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.