Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin käytön vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja keskittymiskykyyn miehillä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Raitanen, Riikka
dc.date.accessioned 2008-01-08T08:17:45Z
dc.date.available 2008-01-08T08:17:45Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006501
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/9259
dc.description.abstract Raitanen, Riikka 2006. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin käytön vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja keskittymiskykyyn miehillä. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 160 s. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (NADH) on niasiinin aktiivinen koentsyymimuoto, ja se osallistuu solujen ATP:n tuottoon. NADH:n käytön vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn on tutkittu vasta muutamassa tutkimuksessa (Birkmayer & Vank 1996; Birkmayer ym. 2001). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää NADH:n käytön vaikutuksia aerobiseen ja anaerobiseen kestävyyteen sekä nopeusvoimaan, reaktionopeuteen ja keskittymiskykyyn lepotilassa ja kuormituksen jälkeen. Lisäksi selvitettiin NADH:n käytön vaikutuksia kuormituksen jälkeiseen fyysisen väsymyksen tunteeseen. Koehenkilöinä oli kahdeksan mieskuntoilijaa (ikä 25±2,75, pituus 1,83±0,07 m, paino 78,9±8,33 kg). Tutkimus oli satunnaistettu kaksoissokotettu plasebokontrolloitu ristikkäiskoe. Puolet koehenkilöistä nautti ensimmäisen 28 vuorokauden mittaisen ravintovalmisteen käyttöjakson ajan plaseboa ja puolet NADH:ta (Enachi 30 mg/vrk). Toinen ravintovalmisteen käyttöjakso toteutettiin 14 viikon mittaisen huuhtoutumisjakson jälkeen. Mittaukset tehtiin ennen ja jälkeen molempia ravintovalmisteiden käyttöjaksoja. Koehenkilöt täyttivät ruokapäiväkirjaa viiden vuorokauden ajan ennen jokaista mittausta ja harjoituspäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan. Mittauspäivänä tehtiin kaksi testiä juoksumatolla: maksimaalinen hapenottotesti ja anaerobinen testi. VO2max-testistä tarkasteltiin VO2max:ia, maksimisykettä, maksimilaktaattia ja sen esiintymisajankohtaa sekä hapenottoa, sykettä ja laktaattia sillä submaksimaalisella kuormalla, jolloin laktaatti oli 2,5-6,0 mmol/l. Anaerobisesta testistä tarkasteltiin juoksuaikaa uupumukseen sekä maksimilaktaattia ja sen esiintymisajankohtaa. Ennen testejä ja välittömästi testien jälkeen sekä 30 minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitattiin laktaatti sormenpääverinäytteestä, kevennyshyppy, reaktioajat yksinkertaiseen ja valintatilanteen sisältävään näköärsykkeeseen ja kuuloärsykkeeseen sekä keskittymiskyky ja kysyttiin väsymyksen tunne ja otettiin laskimoverinäytteet laktaatin, pH:n ja CK:n määrittämiseksi. Kolme minuuttia VO2max-testin jälkeen mitattiin sormenpäälaktaatti sekä otettiin laskimoverinäyte laktaatin ja pH:n määrittämiseksi. Sormenpäälaktaatti mitattiin myös 3, 9 ja 11 minuuttia anaerobisen testin jälkeen. Lisäksi 1, 3 ja 5 vuorokautta mittauspäivän jälkeen määritettiin CK. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS 12.0-ohjelmalla käyttäen toistettujen mittausten varianssianalyysiä. Ravinnonsaannin sekä harjoitusten lukumäärän ja kokonaiskeston muutoksissa alku- ja loppumittauksia edeltäneiden ruoka- ja harjoituspäiväkirjojen välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADHtablettien käyttöjaksojen välillä. VO2max-testin maksimisykkeen, maksimilaktaatin (sormi ja laskimo), maksimilaktaattien esiintymisajankohtien, VO2max:n ja juoksuajan sekä anaerobisen testin juoksuajan, maksimilaktaatin (sormi ja laskimo) ja maksimilaktaatin esiintymisajankohdan (sormi) muutoksessa alkuja loppumittausten välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä. Sormenpäästä 0-1 minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitatun laktaatin muutos alku- ja loppumittauksen välillä erosi plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä (p=0,033), kuten myös lepotilanteessa mitatun kevennyshypyn muutos (p=0,038), kaksi minuuttia VO2max-testin jälkeen mitatun kevennyshypyn muutos (p=0,05) ja kolme minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitatun reaktioajan yksinkertaiseen näköärsykkeeseen muutos (p=0,030). Sormenpäästä 0-1 minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitattu laktaatti (mmol/l) oli 28,6 % matalampi NADH-jakson jälkeen kuin ennen NADH-jaksoa (6,0±2,59 vs. 8,4±2,65, p=0,043). Kevennyshyppy (cm) oli lepotilanteessa NADH-jakson jälkeen 5,8 % parempi (38,0±4,76 vs. 35,8±4,27, p=0,004) ja kaksi minuuttia VO2max-testin jälkeen 7,9 % parempi (38,2±4,6 vs. 35,2±4,6, p=0,003) kuin ennen NADH-jaksoa. Kolme minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitattu reaktioaika yksinkertaiseen näköärsykkeeseen (s) oli 9,1 % nopeampi NADH-jakson jälkeen kuin ennen NADH-jaksoa (0,201±0,024 vs. 0,221±0,020, p=0,050). VO2max-testin submaksimaalisen kuorman hapenoton, sykkeen ja laktaatin muutoksissa alku- ja loppumittausten välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä. Mittauspäivän eri ajanhetkinä mitatun reaktioajan valintatilanteen sisältävään näköärsykkeeseen, reaktioajan kuuloärsykkeeseen, keskittymiskyvyn, väsymyksen tunteen sekä laskimoveren laktaatin, pH:n ja CK:n muutoksissa alku- ja loppumittausten välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä, kuten ei myöskään 1, 3 ja 5 vuorokautta mittauspäivän jälkeen mitatun CK:n muutoksissa. Tutkimus osoitti, että neljän viikon NADH:n käyttö ei paranna aerobista eikä anaerobista kestävyyttä. Reaktioaika yksinkertaiseen näköärsykkeeseen anaerobisen kuormituksen jälkeen paranee NADH:n käytöllä, kuten myös kevennyshyppy lepotilanteessa ja aerobisen kuormituksen jälkeen. Reaktionopeuden ja nopeusvoiman paranemisen taustalla voi olla aivojen dopamiinin tuoton lisääntyminen NADH:n käytön seurauksena. fi
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.title Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin käytön vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja keskittymiskykyyn miehillä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2006501
dc.subject.ysa kestävyys
dc.subject.ysa nopeus
dc.subject.ysa fyysinen suorituskyky
dc.subject.ysa keskittymiskyky
dc.subject.ysa miehet
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physical Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record