Anaerobisen kynnysharjoituksen päiväkohtainen vaihtelu ja kuntotason vaikutus vaihtelun määrään
Johdanto. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat pääasiallisesti maksimaalinen hapenottokyky, pitkäaikainen aerobinen kestävyys, suorituksen taloudellisuus ja hermolihasjärjestelmän voimantuottokyky. Kestävyyssuorituskykyä mitattaessa pitää ymmärtää sen päiväkohtainen vaihtelu. Syke ja laktaatti ovat tyypillisiä muuttujia ja molemmissa on huomattu olevan vaihtelua suoritusten välillä. Myös kuntotasolla on katsottu olevan vaikutusta päiväkohtaiseen suorituskyvyn vaihteluun. Parempikuntoiset ovat tavallisesti toistettavampia. MLSS-vauhti on yksi tapa arvioida kestävyyssuorituskykyä.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 24 (11 miestä ja 13 naista) tutkittavaa vähintään vuoden kestävyysurheilutaustalla (ikä 26,1 (4,7) vuotta, pituus 174,4 (9,5) cm, paino 68,1 (9,3) kg ja BMI 22,3 (1,9) kg/m2). Tutkimuksessa oli kolme mittauskertaa 2–5 vuorokauden välein, samaan aikaan vuorokaudesta ±2 tuntia. Ensimmäisellä mittauskerralla määritettiin suorassa maksimihapenottokyvyn testissä anaerobinen kynnys KLab-ohjelmalla. Toisella ja kolmannella kerralla suoritettiin MLSS-kuormitus. Kuormituksen kesto oli 35 minuuttia, josta anaerobisen kynnyksen nopeudella juostiin 30 minuuttia ja loput 5 minuuttia 0,6 km/h kovempaa. Kuormituksista mitattiin sykettä koko testin ajan ja laktaatti levossa, 10, 15, 20, 25, 30 ja 35 minuutin kohdalla.
Tulokset. Tutkittavien maksimaalinen hapenottokyky oli 51,2 (5,2) ml/kg/min ja maksiminopeus 16,0 (1,7) km/h. Kuormitusten välillä havaittiin parittaisella t-testillä tilastollisesti merkitsevää laskua keskiarvosykkeissä 1 minuutin kohdalla (p < 0,01) ja 10–30 minuuttiin (p < 0,05). Laktaatin osalta tilastollisesti merkitsevää muutosta ei tapahtunut. Yksilön sisäistä vaihtelua katsottaessa laktaatissa oli enemmän vaihtelua variaatiokertoimen (CV) mukaan: sykkeiden CV kuormituksen aikana oli 1,1–1,3 % ja laktaatin 8,4–12,7 %. Myös sisäkorrelaatiokertoimen (ICC) korrelaatiot olivat vahvempia sykkeille (0,905) kuin laktaatille (0,752). Kuntotaso vaikutti toistettavuuteen positiivisesti eli suorassa VO2max-testissä paremman maksiminopeuden saavuttaneet tutkittavat olivat toistettavampia.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tutkimuksen perusteella sykkeissä oli keskimäärisesti enemmän päiväkohtaista vaihtelua kuormitusten välillä. Yksilön sisäinen vaihtelu taas oli selkeämpää laktaattiarvoissa. VO2max-testissä paremman maksiminopeuden saavuttaneiden kestävyyskuormitus oli toistettavampi kuin hitaamman maksiminopeuden tutkittavilla. Voidaan olettaa, että oppiminen saattoi vaikuttaa testituloksiin, joten haluttaessa luotettavampia tuloksia olisi hyvä suorittaa kolme samanlaista testiä tai enemmän. Lisää tutkimuksia tarvitaan päiväkohtaisesta vaihtelusta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5066]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ravintoresurssin ajallisen vaihtelun vaikutus saaliin (Serratia marcescens -bakteeri) ja pedon (Tetrahymena thermophila -alkueläin) evolutiiviseen ja ekologiseen dynamiikkaan
Koivu, Maija (2010)Resurssit ovat yksi tärkeimmistä eliöiden evoluutioon vaikuttavista ympäristötekijöistä. Esimerkiksi eliöiden kyky kilpailla ja puolustautua voivat kehittyä erilailla ravintoympäristöstä ja sen muutoksista riippuen: hyvä ... -
Anaerobisen tehon hyödyntäminen pyöräilyn 3 km:n aika-ajossa
Keskitalo, Marko (2006) -
Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta
Niinimäki, Esko (2017)Kunto- ja urheilutestauksessa halutaan usein selvittää henkilön aerobinen ja anaerobinen kynnys. Kynnykset voidaan jakaa määrityksessä käytettyjen muuttujien mukaan ventilaatio- ja laktaattikynnyksiin. Kynnykset ilmiönä ... -
Jääkiekkoilijoiden maksimaalisen luistelunopeuden ja anaerobisen kestävyyden ennustaminen H/M -suhteen avulla
Toivola, Mika (2008)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voidaanko Hoffman –refleksin ja M –aallon välisen suhteen (H/M –suhteen) avulla ennustaa jääkiekkoilijoiden maksimaalista luistelunopeutta (Vmax) ja anaerobista kestävyyttä (Vanak). ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.