Liikunta-aktiivisuus ikääntyneiden henkilöiden kaatumispelkoa selittävänä tekijänä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.advisor Nikander, Riku
dc.contributor.advisor Karinkanta, Saija
dc.contributor.author Raittila, Päivi
dc.date.accessioned 2016-06-01T05:25:00Z
dc.date.available 2016-06-01T05:25:00Z
dc.date.issued 2016
dc.identifier.other oai:jykdok.linneanet.fi:1542552
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/50021
dc.description.abstract Ikääntyneiden henkilöiden kaatumisalttius lisääntyy, kun liikkumiskyky heikkenee. Yli 65-vuotiaista yli kolmannes kaatuu vuosittain ja heistä puolet vuoden sisällä uudelleen. Kaatumiset aikaansaavat usein toimintakyvyn heikkenemisen kierteen, johon kuuluu myös liikunta-aktiivisuuden vähentymistä ja kaatumispelon esiintymistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys päivittäisellä kävelyn kilometrimäärällä ja vähintään puolen tunnin yhtäjaksoisten liikuntaharjoittelukertojen useudella on ikääntyneiden henkilöiden kokemaan kaatumispelkoon. Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineistona on käytetty KaatumisSeula-hankkeen yhteydessä Seinäjoella kerättyä väestöotoskyselyä (n = 762). Kyselyyn osallistuvat olivat iältään 65–100-vuotiaita. Kyselyllä selvitettiin tutkittavien kaatumisiin ja kaatumisten ehkäisyyn liittyviä tausta- ja vaaratekijöitä. Analyyseissä tarkasteltiin erilaisin menetelmin liikunta-aktiivisuuden yhteyttä kaatumispelkoon. Liikunta-aktiivisuutta on kysytty päivittäisellä kävelyn määrällä ja vähintään puolen tunnin mittaisella viikoittaisella liikunnan harrastamisella. Kaatumispelkoa on mitattu kaatumishuolestuneisuuskyselyllä (FES-I). Naisten ja miesten välisiä eroja tarkasteltiin χ2-testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Kaatumispelkoon ja liikunta-aktiivisuuden vähentymiseen liittyvien muuttujien välisiä korrelaatioita tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiolla. Kaatumispelon vaihtelua liikunta-aktiivisuuden mukaan analysoitiin ordinaalisella regressioanalyysillä ja kaatu-mispelon keskiarvojen suhdetta tarkasteltiin kaatumispelkoon yhteydessä olevien tekijöiden mu-kaan gammaregressioanalyyseillä. Sekoittavina tekijöinä tehdyissä gammaregressioanalyyseissä huomioitiin sukupuoli, ikä, sivilisääty, kaatumisten lukumäärä, apuvälineiden käyttö sekä itsear-vioitu terveydentila ja toimintakyky. Analyysit tehtiin SPSS Statistics 22 –ohjelmalla. Vähän kävelevillä oli yli 11-kertainen (95 % CI 7.24–17.12) riski ja vähän liikuntaa harrastavilla yli 4-kertainen (2.99–5.92) riski merkittävään kaatumispelkoon, kun heitä verrattiin paljon käve-leviin tai paljon liikuntaa harrastaviin. Kävelyn määrä ja liikunnan harrastaminen olivat myös yhteydessä kaatumispelon summapistemäärän keskiarvon suuruuteen tilastollisesti merkitsevästi. Kaatumispelon summapistemäärän keskiarvo oli kohtuullisesti päivittäin kävelevillä 0.91-kertainen (0.86–0.95) ja paljon kävelevillä 0.90-kertainen (0.85–0.96) verrattuna vähän kävele-viin riippumatta iästä, sukupuolesta, toimintakyvystä, apuvälineiden käytöstä ja kaatumisten lukumäärästä. Viikoittain paljon liikuntaa harrastavilla kaatumispelon summapistemäärän kes-kiarvo oli 0.94-kertainen (0.90–0.99) verrattuna vähän liikuntaa harrastaviin. Lisäksi havaittiin, että toimintakyvyltään heikoilla oli enemmän kaatumispelkoa, yli 85-vuotiaat pelkäsivät kaatu-mista enemmän kuin tätä nuoremmat, jatkuvasti apuvälineitä käyttävät pelkäsivät kaatumista enemmän kuin satunnaisesti tai ei ollenkaan apuvälineitä käyttävät, naiset pelkäsivät kaatumisia enemmän kuin miehet ja aiempien kaatumisten lukumäärä oli yhteydessä kaatumispelkoon tilas-tollisesti merkitsevästi (p<0.001). Tämän tutkimuksen mukaan kävelyn määrä ja liikunnan harrastaminen olivat yhteydessä kaa-tumispelkoon. Kävelyn määrä vaikutti kaatumispelkoon enemmän kuin liikunnan harrastami-nen. Kävelyä ja liikuntaharjoittelua merkittävämmäksi kaatumispelkoon yhteydessä olevaksi tekijäksi nousi kuitenkin toimintakyky, eli mitä huonompi toimintakyky oli, sitä enemmän esiin-tyi kaatumispelkoa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan siten kaatumispelon ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi suositella erityisesti toimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. fi
dc.description.abstract The propensity for fall increases when mobility decreases. More than one third of over 65-year-olds suffer a fall annually and half of those are likely to fall again within a year. These accidents often cause further decline in function, which will also reduce physical activity and increase fear of falling. The aim of this study was to investigate the association between fear of falling and daily walking distance, and fear of falling and minimum 30-minute continuous physical activity among the elderly. This cross-sectional study is based on KaatumisSeula-survey (n = 762) conducted in Seinäjoki, Finland. Participants were aged between 65 and 100 years. Exercise activity was surveyed by daily walking distance and a minimum of half an hour’s worth of weekly exercise. Fear of fall-ing was measured using Falls Efficacy Scale International (FES-I). Risks for falls and measures taken to reduce the risk for falling were enquired χ2-test, Mann-Whitney U-test, Spearman’s correlation test and ordinal and gamma regression with covariates such as sex, age, marital sta-tus, the number of past falls, usage of mobility aids and the self-assessment of one’s health and mobility were used to analyze factors that explain fear of falling. The analyses were conducted using SPSS Statistics 22 software package. As per ordinal regression; those who walked a little had over 11 (95 % CI 7.24–17.12) times higher risk and those who exercised moderately had over 4 times (2.99–5.92) higher risk to suf-fer from serious fear of falling compared to those who walked or exercised very much. Based on gamma regression the amounts of walking and exercise explained the fear of falling scores (p<0.05). Fear of falling scores were 0.91–fold (0.86–0.95) among those who walk moderately and 0.90 (0.85–0.96) among those who walked very much compared to those who walked a little irrespective of age, sex, mobility, aid usage or number of previous falls. Those who exer-cised very much scored on average 0.94-fold (0.90–0.99) in the fear of falling compared to those who exercised a little. Moreover, it was found that when mobility was declined, the fear of falling was greater. Over 85-year-olds were more afraid of falling than their younger counter-parts; those who used aids continuously were more afraid of falling than those who used aids occationally or not at all. In addition, women were more afraid of falling than men and previous falls were associated with greater fear of falling in both sexes (p<0.001). As a conclusion, walking distance and exercise was found to correlate with fear of falling. Walking affected the fear of falling more than exercise. Moreover, poor mobility was more im-portant factor to explain fear of falling than amount of walking or exercise. This study con-cludes that it is recommended to develop and improve mobility to reduce fear of falling. en
dc.format.extent 1 verkkoaineisto (62 sivua)
dc.language.iso fin
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights openAccess fi
dc.subject.other kaatumispelko
dc.subject.other liikunta-aktiivisuus
dc.subject.other kävelyn määrä
dc.subject.other liikunnan harrastuneisuus
dc.subject.other ikääntyneet
dc.title Liikunta-aktiivisuus ikääntyneiden henkilöiden kaatumispelkoa selittävänä tekijänä
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201606012797
dc.subject.ysa kaatuminen
dc.subject.ysa pelot
dc.subject.ysa liikunta
dc.subject.ysa kävely
dc.subject.ysa fyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysa ikääntyneet
dc.subject.ysa liikuntaharrastus
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos terveystieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Health Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine gerontologia ja kansanterveys fi
dc.contributor.oppiaine Gerontology and Public Health en
dc.date.updated 2016-06-01T05:25:00Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record