Kuulovammaiset ja viittomakielen käyttäjät Suomen koulutuspoliittisissa teksteissä
Lataukset:
Tämä tutkimus tarkastelee kuulovammaisia ja viittomakielen käyttäjiä Suomen koulutuspoliittisissa teksteissä. Tutkimusaineistona ovat keskeisimmät koulutuspoliittiset tekstit: perusopetuslaki (1998), perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet (2004) ja Haukkarannan koulun (nyk. Onerva Mäen koulu) opetussuunnitelma (2009).
Tutkimuksessa tuodaan esille, millaisia käsitteitä kuulovammaisista ja viittomakielen käyttäjistä esitetään koulutuspoliittisissa teksteissä ja miten käsitteet määritellään. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, kuinka koulutuspoliittiset tekstit asemoivat kielet, kielten varieteetit ja kommunikaatiokanavat suhteessa kuulovammaisiin ja viitto- makielen käyttäjiin. Vastaavanlaista kolmen eri tason koulutuspoliittisen tekstin vertailevaa analyysia kuulovam- maisista ja viittomakielen käyttäjistä ei ole ennen tehty Suomessa.
Tutkimusmenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Tavoitteena on tarkastella kuulovammaisiin ja viittomakielen käyttäjiin kohdistuvaa kielenkäyttöä ja heihin liitettäviä merkityksiä sekä katsoa, millaiset merkitykset ovat vallalla, mitkä taas marginaalissa tai puuttuvia, ja pohtia, miksi näin on. Analyysimenetelmänä on intertekstuaalinen analyysi samoin kuin diskurssijärjestysten tarkastelu.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kuulovammaisista ja viittomakielen käyttäjistä käytetään moninaisia käsitteitä koulutuspoliittisissa teksteissä, kuten esimerkiksi viittomakieltä käyttävä, kuulovammainen ja viittomakielinen. Käsitteiden käyttö eroaa koulutuspoliittisten tekstien kesken, mutta käsitteiden diskurssikäytännöissä, eli merkityksien rajaamisessa, koulutuspoliittiset tekstit ovat osittain yhteneväisiä. Kuulovammaisten ja viittomakielen käyttäjien kielet, kielten varieteetit ja kommunikaatiokanavat asemoidaan koulutuspoliittisissa teksteissä suurimmilta osin kuulonasteen mukaisesti, vaikka vaihteluakin oli.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat aiheita jatkotutkimukselle, jossa muun muassa tarkasteltaisiin kielipolitiikan ytimessä olevia yksittäisiä toimijoita, kuten esimerkiksi opettajien ja oppilaiden arjen kielenkäyttöä ja sosiaalisia käytänteitä kouluympäristössä. Jatkotutkimuksen tulosten perusteella voidaan analysoida, kohtaavatko arjen kielenkäyttö ja sosiaaliset käytänteet koulutuspoliittisten tekstien diskurssit.
...
This research examines hearing-impaired people and sign language users in the Finnish education policy texts. The research data are the most significant education policy texts: Basic Education Act (2009), National Core Curriculum for Basic Education (2004) and the curriculum of a state school, School of Haukkaranta (2009).
The research brings out the terminology being used when referring to hearing-impaired people and sign language users, and how the concepts are defined. The further goal is to analyse how the education policy texts position languages, linguistic varieties and communicative modes with hearing-impaired people and sign language users. A similar comparative text analysis on hearing-impaired people and sign language users in relation to three different Finnish education policy texts has not been conducted before this research.
The research method is Critical Discourse Analysis (CDA). The goal is to examine the language practices and meanings used to refer to hearing-impaired people and sign language users. Another goal is to examine which meanings are dominant and which ones are marginalised or even missing – and to discuss the possible reasons for that. The goals will be reached by a close examination of intertextuality and orders of discourse, in particular.
The analysis shows that there are various concepts referring to hearing-impaired people and sign language users in the education policy texts, as for example viittomakieltä käyttävä (`sign language user`), kuulovammainen (`hearing-impaired`) and viittomakielinen (`sign language people`). Each education policy text uses different concepts. However, discursive practices – the meanings of the concepts – are partly similar across the policy texts. Languages, linguistic varieties and communicative modes are mainly categorised on the basis of pupils ́ audiological status.
The research results offer many prospects for future research, for example, the future study could include the examination of everyday language practices by teachers and pupils at schools, in other words, analyse the single players in the heart of the language policy. Such a study would illuminate whether the everyday language use at schools meets the discourses of education policy.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Huonokuuloisten, kuuron ja SI-käyttäjän kokemuksia yleisopetuksesta ja identiteettiprosessista
Sivunen, Nina (2013)Sivunen, Nina 2013. Huonokuuloisten, kuuron ja SI-käyttäjän kokemuksia yleisopetuksesta ja identiteettiprosessista. Kasvatustieteen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 82 s. Maamme opetus ... -
Kieli-ideologiat viittomakielen lautakunnan pöytäkirjoissa vuosina 2004-2014
Keski-Levijoki, Nelli (2019)Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan viittomakielisyyteen liittyviä diskursseja, ja selvitän minkälaisia kieli-ideologioita niiden taustalla vaikuttaa. Aineisto koostuu 30 viittomakielen lautakunnan pöytäkirjoista ... -
Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä
Savolainen, Anu; Toura, Outi (2009)Kriittinen diskurssianalyyttinen tutkimus tarkasteli kuurojen ja sokeain opettajain liitto ry:n (KSOL) ammattilehden kirjoituksia. Kuurojen opettajien ammattilehden kirjoituksia ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä kriittistä ... -
Kulttuurin opetus kansalaisopistojen suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen alkeiskursseilla
Nyman, Katariina (2013)Tämä pro gradu –tutkielma tutkii kulttuurin opetusta suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen alkeis-kursseilla kansalaisopistoissa. Tutkimus selvittää suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen yliopisto-opiskelijoiden ... -
Viittomakielen omaksumisen yksilölliset tekijät
Meronen, Auli (Jyväskylän yliopisto, 2004)Viittomakielisten kehitykselliset kielen häiriöt ovat tutkittavissa sopivilla menetelmillä, Auli Meronen toteaa. Viittomakielisten ja puhuttua kieltä käyttävien kielen vaikeudet muistuttavatkin toisiaan, vaikka uraauurtavan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.