Mitä itket Ainoseni, kun olet saava suuren sulhon, miehen korkean kotihin? : ihmettely Kalevalan Aino-runoelmassa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Piilola, Tiina
dc.date.accessioned 2011-01-26T08:02:29Z
dc.date.available 2011-01-26T08:02:29Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201101261171 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/25946
dc.description.abstract Tutkielman aiheena on Elias Lönnrotin kokoaman Uuden Kalevalan (1849) Aino ja hänen läpikäymänsä metamorfoosit ranskalaisfilosofi Luce Irigarayn ihmettelyn teorian pohjalta. Työssä tarkastellaan, miten ihmettely tai sen puute ilmenee Aino-runoelman henkilöiden, Ainon, Joukahaisen, heidän äitinsä ja Väinämöisen välillä. Irigaray liittää René Descartesilta lainaamansa ihmettelyn käsitteen erityisesti miehen ja naisen välille, mistä syystä tarkastelun keskiössä on Ainon ja Väinämöisen suhde. Vaikka heidän välilleen ei synny perinteistä, romanttisten käsitysten sävyttämää rakkaussuhdetta, siitä on löydettävissä Irigarayn rakkaudelle antamat tunnukset, muutos ja uudelleensyntymä. Kun Aino kuulee, että Joukahainen on luvannut hänet Väinämöiselle, hän hukkuu, mutta hukkuminen ei tarkoita hänen lopullista kuolemaansa vaan muutosta vedenneidoksi Vellamoksi. Väinämöinen saa ongella ollessaan Vellamon koukkuunsa, mutta hän ei osaa ihmetellä outoa saalista vaan tarttuu heti puukkoonsa. Vellamon voidaan tulkita suivaantuvan Väinämöisen karkeista otteista ja kuin kostoksi katoavan takaisin veteen. Tässä kohtaa tutkielmassa tarkastellaan veteen ja vedenneitoihin liitettyä symboliikkaa sekä saksalaisen sosiologin Erich Frommin näkemyksiä symbolisesta, ruumiista kumpuavasta kielestä. Tuonpuoleisuutta ja kielen symboliluonnetta korostavassa valossa Ainon ja Väinämöisen viimeisenä kohtaamisenaan voidaan pitää Kalevalan 41. runoa, jossa Aino-Vellamon tulkitaan muuttuvan Väinämöisen käsissä kalasta kauniisti soivaksi kanteleeksi. Irigaray liittää ihmettelyn ja sitä mahdollisesti seuraavan uudelleensyntymään johtavan transsendenssikokemuksen nimenomaan miehen ja naisen välille, mitä näkemystä Kalevalan Aino-taru osaltaan tukee. Kanteleensoittokohtauksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että miehen ja naisen välinen transsendenssikokemus on mahdollista saavuttaa myös musiikin tai ylipäätään taiteen äärellä.
dc.format.extent 112
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Kalevala.
dc.title Mitä itket Ainoseni, kun olet saava suuren sulhon, miehen korkean kotihin? : ihmettely Kalevalan Aino-runoelmassa
dc.title.alternative Ihmettely Kalevalan Aino-runoelmassa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201101261171
dc.subject.ysa metamorfoosi
dc.subject.ysa transsendenssi
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Art and Cultural Studies en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Literature en
dc.contributor.oppiaine kirjallisuus fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record