Alkuarviointi kliinisenä käytäntönä psyykkisesti oireilevien asiakkaiden musiikkiterapiassa : strategioita, menetelmiä ja apukeinoja

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Ala-Ruona, Esa
dc.date.accessioned 2009-08-11T13:38:50Z
dc.date.available 2009-08-11T13:38:50Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.isbn 978-951-39-3638-9
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3638-9
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/21309
dc.description.abstract Assessment in music therapy refers to the process of collecting and analyzing information about a client for planning and implementing necessary therapeutic interventions, and mapping the possible aims and a course of therapy (e.g. Bruscia 1987). Music therapy assessment may also reveal new information about a client for establishing diagnostic hypotheses, especially if a client’s communication is otherwise very restricted and confined. Conducting an assessment enables a therapist to gain insight into a client’s personal traits, functioning and overall situation, and to further determine possible problems, needs and resources from a clinical viewpoint.Music therapy assessment in its different forms is a relatively little-studied phenomenon, although interest and the number of assessment-related publications has increased in recent years. The pressure and need for developing appropriate assessment methods and clinical procedures – besides the interests of the therapist – arises partly from official health care systems, and from the context of multidisciplinary work. Particularly few studies have been conducted which focus on music therapy assessment on a procedural level, and its methodological processes (Sabbatella 2004). The main interest in the present study is on different practical approaches in initial music therapy assessment, what methods are used and what theoretical framework and viewpoints can be found within the context of psychiatric music therapy assessment.The present work combines three studies, conducted by the author, on music therapy assessment in psychiatry, and presents an integrative qualitative synthesis and a theoretical outline of different strategies, methods and tools used in clinical practice. The first phase was an interview-based phenomenographic investigation of different concepts of experienced clinicians, and how they act and collect the information needed when conducting initial assessments. Grounded theory was used to obtain a deeper analysis, and the description of a non-structured assessment process was presented as a result of the study. The second phase of the study aimed to refine the formulated theory, and modelled the therapist’s process of gaining understanding of a new client in a more detailed way. As a result, a description of the process of producing constructive and cumulative knowledge based on parallel meaning-making of the therapist, client and multidisciplinary team, was presented. The third phase of the study was a focused literature-based review of published assessment methods and models within the psychiatric context. The in-depth qualitative Grounded theory analysis of collected data produced a synthesis of different clinical views and practical choices. The study also revealed the variety of theoretical frameworks and different paradigms behind clinical practice.Psychiatric music therapy assessment is a multifaceted and multi-levelled phenomenon, which offers many alternatives for its conduct in practice. The results of this research can be utilized in training of music therapists, developing the applicable assessment methods, in formulation of related studies and in multidisciplinary work. en
dc.description.abstract Musiikkiterapian lähestymistapoja ja keinoja voidaan hyödyntää silloinkin, kun perinteiset keinot selvittää psyykkisesti oireilevien asiakkaiden ongelmia eivät toimi, toteaa Esa Ala-Ruona. Ala-Ruona tarkasteli tutkimuksessaan ennen varsinaista terapiaprosessia tehtävää alkuarviointia ja sen eri toteuttamistapoja. Musiikkiterapia-arviointi tuottaa uutta tietoa muun muassa asiakkaan persoonallisuuden piirteistä, hänen yksilöllisestä tavastaan ilmaista itseään sekä hänen toimintakyvystään ja valmiuksistaan. Tätä tietoa voidaan käyttää diagnosoinnin apuna ja kokonaishoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Arviointijaksolla tutkitaan keskinäisen työskentelyn sujuvuutta sekä määritellään terapian tavoitteita ja keinoja.- On tärkeää, että eri asiakkaiden yksilölliset piirteet ja edellytykset huomioidaan arviointijaksolla, Ala-Ruona toteaa.Musiikkiterapiassa asiakas ja terapeutti pääsevät vuorovaikutteisen työskentelyn alkuun, vaikka asiakkaalla ei olisikaan vielä valmiuksia ilmaista itseään sanallisesti. Asiakkaan tapa luoda musiikkia sekä hänelle tärkeän musiikin piirteet voivat viestiä monitasoisesti hänen nykytilanteestaan ja historiastaan.- Musiikillinen ilmaisu ja asiakkaan musiikkisuhde tarjoavat mahdollisuuden tarkastella asiakkaan tunne-elämän tilaa ja siihen liittyviä jännitteitä ja latauksia, vaikka asiakas ei niitä vielä pystyisi puhuen käsittelemään, Ala-Ruona kuvailee.Musiikkiterapiassa voidaan käyttää enemmän tai vähemmän strukturoituja lähestymistapoja. Eri arvioinnin strategiat ohjaavat käytännön toimintaa, kuten terapeutin roolia ja miten tarkasti toteutettava arviointi on etukäteen määritelty. Suomalaiseen musiikkiterapian kliiniseen käytäntöön liittyy vapaamuotoisuuden korostaminen, jolloin arviointi tehdään asiakaslähtöisesti ja kunkin asiakkaan edellytyksiä vastaavalla tavalla.- Käytännössä vapaamuotoinen arviointi tarkoittaa sitä, että vaikka sen ulkoiset rakenteet (istunnon kesto, tapaamistiheys jne.) ovatkin määritelty, riippuu käytännön toteutus asiakkaan kiinnostuksen kohteista ja kulloisenkin tilanteen mukaan etenemisestä, Ala-Ruona toteaa. Toiminnan ohessa havainnoidaan monipuolisesti asiakkaan musiikillista, sanallista ja ei-sanallista vuorovaikutusta sekä asiakkaan motivaatioon, toiveisiin ja odotuksiin liittyviä tekijöitä. Ala-Ruonan tutkimus osoittaa, että terapeutin ja hoitavan tahon teoreettinen suuntautuneisuus vaikuttaa siihen, millaisista ilmiöistä arvioinnissa ollaan kiinnostuneita ja miten tarvittavaa tietoa hankitaan ja tulkitaan. Musiikkiterapia-arvioinnissa voidaan painottaa esimerkiksi keskinäisen vuorovaikutuksen piirteitä, asiakkaan kokemusmaailmaa, tunne-elämän dynamiikkaa tai ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistä.- Siinä missä suomalainen ja tyypillisesti psykodynaamiseen viitekehykseen pohjautuva kliininen käytäntö korostaa asiakkaan yksilöllisten ominaisuuksien ja jaetuista kokemuksista nousevien merkitysten antoa, painottuu amerikkalaisessa, tyypillisesti behavioristiseen teoriataustaan nojautuvassa käytännössä tiettyjen ennalta määriteltyjen käyttäytymisen piirteiden havainnointi, Ala-Ruona kuvailee.– Musiikkiterapia-arviointi tarjoaa joustavan valikoiman vaihtoehtoista ilmaisua ja luovaa työskentelyä hyödyntäviä keinoja. Olennaista on, että musiikkiterapian keinoin voidaan kohdata luontevasti sekä asiakas, joka voi olla psyykkisesti hyvin haavoittuvainen ja estynyt tai asiakas, jonka kaoottinen itseilmaisu saa musiikillisessa kanssakäymisessä ymmärrettävän muodon, kuvailee Ala-Ruona. Ala-Ruonan väitöstutkimus perustuu kolmeen psykiatrian alueen musiikkiterapia-arviointia käsittelevään tutkimukseen sekä niitä integroivaan synteesiin ja teoreettisen hahmotelman esittelyyn. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;91.
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3110-0
dc.rights openAccess fi
dc.title Alkuarviointi kliinisenä käytäntönä psyykkisesti oireilevien asiakkaiden musiikkiterapiassa : strategioita, menetelmiä ja apukeinoja
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3638-9
dc.subject.ysa musiikkiterapia
dc.subject.ysa psykiatria
dc.subject.ysa arviointi
dc.subject.ysa musiikkiterapeutit
dc.subject.ysa psyykkisesti sairaat
dc.subject.ysa mielenterveyshäiriöt
dc.subject.kota 515
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record