Riittämättömyyden tunteesta osaamisen oivallukseen : ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Korkalainen, Paula
dc.date.accessioned 2009-06-24T07:57:52Z
dc.date.available 2009-06-24T07:57:52Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.isbn 978-951-39-3616-7
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3616-7 en
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3616-7
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/20351
dc.description.abstract The aim of this study was to develop the professional expertise of staff working inearly childhood education and care (ECEC). In the initial situation of the research, the staff experienced feelings of insufficiency and lack in knowledge and skills in responding to special needs children and their families. The frame of reference for the research is ecocultural theory, according to which children are best supported through their families and that support measures should primarily be integrated into the children's everyday routines and other activities in agreement with the family. The construction of the staff's expertise is examined with the help of expertise and learning theories.The research is an action research, carried out during the 'Verkostoituva erityispäivähoito' [Networking in early childhood special education and care] project in 2003–2005. The study investigated how the staff perceives early intervention and what kind of obstacles they find in carrying it out. In examining the development work, the staff was asked how their knowledge, skills and expertise evolved during the work and what they perceived as the prerequisites for successful early intervention. The data consisted of development documents, interviews, and two questionnaires. 36 staff members from 14 municipalities in Central Finland participated in the interviews.According to the results of the research, key factors in early intervention were functional service structures and resources and versatile co-operation. In early intervention it is necessary to have a sufficient amount of time for encountering the children and their families, as well as a skilled, adequately sized staff. During the development process, self-evaluation, critical attitude and motivation to develop one's own work increased both on the individual and the community level. On the other hand, co-operation and new knowledge strengthened the staff's implicit skills. On-the-job learning in a group created opportunities for sociocultural learning and strengthened the staff's self-confidence and thereby also their professional expertise. A new kind of professional orientation was expressed for example in the following comments: Special needs seem not so special anymore and self-confidence and courage to take initiative grew during the development work. The research results can be used in the planning and implementation of further education and on-the-job learning for ECEC staff. en
dc.description.abstract Paula Korkalainen tarkastelee tutkimuksessaan päivähoidon henkilöstön varhaiserityiskasvatusta koskevia käsityksiä ja siinä ilmeneviä kehittämistarpeita sekä kehittämistyön käynnistämiä muutoksia asiantuntijuudessa ja osaamisessaKorkalaisen tutkimuksen taustalla on Verkostoituva erityispäivähoito -kehittämishanke, joka toteutettiin vuosina 2003–2005. Keskeisimpänä tutkimusaineistona ovat haastattelut, joihin osallistui 36 kaikkia päivähoidon ammattiryhmiä edustavaa varhaiskasvatuksen ammattilaista eri puolilta Keski-Suomea.Kehittämistyön lähtökohtana olivat varhaiskasvatuksen henkilöstön lisääntyneet osaamishaasteet ja ajattelutavoissa tapahtuneet muutokset. Varhaiserityiskasvatuksessa haasteena on muun muassa erityisen tuen toteuttaminen laaja-alaisempana ja kokonaisvaltaisempana lähestymistapana. Lasta tuetaan lapsen ja perheen arjen vuorovaikutustilanteissa, kun aikaisemmin erityinen tuki kohdistettiin pelkästään lapseen. Kokonaisvaltaisempi ajattelutapa korostaa arkipäivän toimintaympäristöjen merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen tukena, perheen voimavarojen ja arjen huomioimista sekä kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä.Paula Korkalaisen tutkimuksessa ilmeni, että monet viime vuosien aikana työssä tapahtuneet muutokset ovat saaneet varhaiskasvatushenkilöstön kokemaan riittämättömyyden tunnetta, epävarmuutta ja osaamattomuutta siitä, miten vastata lapsen yksilöllisiin erityisen tuen tarpeisiin.- Henkilöstö koki saaneensa peruskoulutuksessaan varsinkin erityispedagogista tietoa liian vähän, minkä vuoksi he näkivät osaamisen kehittämisen tarpeelliseksi. Aikaisempi epäsäännöllinen ja sirpaleinen täydennyskoulutus ei ollut myöskään pystynyt päivittämään henkilöstön taitoja nykyvaatimusten tasolle, kertoo Korkalainen.Korkalainen selvitti, että vaikka henkilöstöllä oli tietoa ja käytännön kokemusta lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä pedagogiikasta, ei näitä tietoja ja taitoja oivallettu käyttökelpoisiksi erityiskasvatuksen näkökulmasta.- Tällöin erityisen suureksi epäkohdaksi koettiin erityislastentarhanopettajan konsultaatioavun puuttuminen kunnissa, joissa erityislastentarhanopettajia ei ollut, Korkalainen kuvaa.Päivähoidon toimintaympäristöllä on merkittävä asema lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Henkilöstön ammatillinen asiantuntijuus ja osaaminen ovat tärkeässä asemassa, sillä ne laadun osatekijöinä vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsen kasvu- ja oppimisympäristö muodostuu. Keskeisenä työotteena ovat perhelähtöisyys ja vanhempien ja ammattilaisten kumppanuus.Päivähoidossa työskentelevät kantoivat huolta erityisesti henkilöstöresursseista sekä kehittymättömistä yhteistyörakenteista ja asenteiden, arvostusten ja eettisten periaatteiden epäyhtenäisyydestä.- Henkilöstöresurssien vähäisyys on korostunut entisestään, kun päivähoidossa olevien, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on viime vuosina kasvanut. Tukea tarvitsevien lasten määrän lisääntyminen päivähoitoryhmissä koetaan siten, että ohjaus ja toimintaympäristö eivät pysty vastaamaan lapsen yksilöllisiin erityisen tuen tarpeisiin, Korkalainen kertoo.Isot lapsiryhmät, henkilökunnan vaihtuvuus ja lapsiryhmissä tapahtuvat muut muutokset huolestuttavat henkilöstöä ja sävyttävät päivähoidon arkea. Lapsen kasvu- ja toimintaympäristön muutokset ovat iso riski lapsen kehitykselle ja oppimiselle, ja siksi ammattilaiset ovat huolestuneet toimintaympäristön epävakaisuudesta.Riittämättömyyden tunteen lisäksi tutkimuksessa nousi esiin myös henkilöstön kokema erityispäivähoidon ja erityiskasvatuksen työalueeseen liitetty epätietoisuus ja mystisyys. Erityisyyteen ja erityiskasvatukseen liittynyt epätietoisuus kuitenkin hälveni tiedon lisääntymisen ja kollegiaalisissa tilanteissa jaettujen kokemusten ja oppimisen kautta.Kehittämistyön aikana myös päivähoitohenkilöstön ammatillinen asiantuntijuus sekä osaaminen vahvistuivat ja suhtautuminen lapsen tukitoimien toteuttamiseen osana arkityötä muuttui positiivisemmaksi. Myös usko omiin kykyihin ja taito selviytyä haastavista tilanteista tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistuivat.- Koulutusten ja muun oppimisen kautta tultiin myös tietoiseksi siitä, miten nykytiedon mukaisesti erityinen tuki toteutetaan siten, että lapsi on ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja että hänen sosiaalisia kontaktejaan muiden lasten kanssa tuetaan. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olleet kollegiaaliset vertaisryhmät tukivat henkilöstön oppimista ja asiantuntijuuden sekä osaamisen kehittymistä. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in education, psychology and social research;0075-4625 ;363.
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3592-4
dc.subject.other Toimintatutkimus
dc.title Riittämättömyyden tunteesta osaamisen oivallukseen : ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3616-7
dc.subject.ysa varhaiskasvatus
dc.subject.ysa päivähoito
dc.subject.ysa erityiskasvatus
dc.subject.ysa erityispäivähoito
dc.subject.ysa henkilöstö
dc.subject.ysa asiantuntijuus
dc.subject.ysa ammattitaito
dc.subject.ysa osaaminen
dc.subject.kota 516
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Education en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.subject.method Toimintatutkimus

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record