Valokuvan voi repiä : valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Hietaharju, Mikko
dc.date.accessioned 2008-01-09T12:58:22Z
dc.date.available 2008-01-09T12:58:22Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.isbn 951-39-2577-3
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2577-3
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13441
dc.description.abstract Hietaharju selvitti väitöstutkimuksessaan, miten valokuvan rakenne-elementit eli sommittelun perustana olevat valon, tilan ja ajan esittämiset vaikuttavat valokuvan sisältöihin. Lisäksi hän selvitti, millaisia perusteluja esitetään valokuvan erilaisille käyttötarkoituksille. Nämä johtivat tutkijan tarkastelemaan valokuvatulkinnan rakentumista eräänlaisena dialogina kuvan ja katsojan välillä.- Tulkintaa voidaan tarkastella kysymyksillä, miten kuva kertoo ja missä kuva kertoo. Valokuvan muotokieli, sen sommittelu, on oikeastaan sellaista perustietoutta, jota tässä tutkimuksessa verrataan Aleksis Kiven seitsemän veljeksen lukemaan oppimiseen - valokuvaajatkin tarvitsevat oman a-p-c-kirjansa, Hietaharju sanoo.Hietaharju tarkastelee valokuvauksen olemusta yhtäältä modernististen muotokielimäärittelyjen, toisaalta postmodernistisen kontekstipainotusten näkökulmista. Molempia tarvitaan tulkinnan määrittämisessä. Hietaharju käsittelee myös kameran ja silmän perustavanlaatuista eroavaisuutta todellisuuden havainnoimisessa. Valokuva syntyy välineen avulla ja se muuttaa aina havaintoa - jo valokuvan syntytapa, poikkileikkaus ajasta, synnyttää katsomistilanteessa tarpeen miettiä kuvanottohetken tapahtumaa. Valokuva on todellisuuden tapahtuman tallenne tilanteeksi, joka tulkinnassa muuntuu takaisin vastaamaan omaa havaintoamme todellisuudesta.- Työn pääotsikko, Valokuvan voi repiä, viittaa yhtäältä siihen, että valokuvan olemuksen selvittämiseksi tarvitaan useita erilaisia lähestymistapoja, eikä tutkimuksessa saa jäädä kiinni yhteen ainoaan tarkasteluun. Toisaalta repiminen viittaa abstraktiin repimiseen, sellaiseen elämykselliseen valokuvan tarkasteluun ja myötäelämisen kykyyn, joka vasta mahdollistaa valokuvan puhumisen katsojalle, Hietaharju tarkentaa.Repiminen viittaa vielä tarpeeseen pyrkiä irti sellaisista tulkintaa ohjaavista näkökulmista, jotka elävät hyvinkin sitkeästi meidän havaintojamme määritellen. Tällaiset ajatus- ja tulkintamallit ovat vahvasti kulttuurisia, ne syntyvät omassa kasvu- ja toimintaympäristössämme. fi
dc.description.abstract The purpose of this study was to find out how the basic construction elements of a photograph impact on its narrative content and how the different contexts will be articulated by the persons participating in the entrance exams of Jyväkylä Polytechnic, School of Cultural Studies in 2001, 2002 and 2003.Theories of cultural studies, semiotics, hermeneutics, aesthetics and art are used to explore the ontological foundation of photography. Modernism ' s formal design elements and postmodernism ' s contextual emphasis are both discussed in order to make a compromised view: both the viewing context, the communicational purposes of a photograph and its formal design elements will have an impact on the interpretations of a photograph.The basic formal elements are here classified into three categories: light, time and space. Different concepts of space and its two-dimensional design forms were the most important constructional elements in percepting the visual narrative power of a photograph. Framing, the foreground-background relationships, perceptional lines and diagonals were also named as having impact on the interpretative content. Time was usually interpreted as a cross-cut of linear time and the action in reality was transformed as a situation in a photograph. The reading of a photograph is based on polysemic cultural schemes which in turn will form thematic interpretations.There were common features in arguing the different uses for a photograph: poor technical quality of a photograph will limit and prohibit its use in public communication, it is suitable only for private memoirs. The pragmatically described uses of a photograph also have different values attached to it: in press, advertisement, private memory and art uses the informational value were mentioned. A photograph has also value as witness and seduction. The photograph has also an emotional value in art. All in all the photograph was evaluated as applicable for several different uses if it is strengthened with written or spoken words or other images.The interpretation of a photograph can be described as three focusing layers: focusing in front of the photograph will emphasize the emotional reactions of the interpreter, focusing on the surface of a photograph fixes in its formal qualities and focusing behind the photographic surface will broaden the interpretation to ideological, social and political issues.The interpretational model is finally reduced as a question to which every photograph is capable of distributing an answer: what does this photograph tell about man, human or humanity? Also the interpretation will end in constructing an immaterial photograph between a material photograph and a spectator. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;60
dc.title Valokuvan voi repiä : valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:951-39-2577-3
dc.subject.ysa valokuvaus
dc.subject.ysa valokuvat
dc.subject.ysa valokuvaajat
dc.subject.ysa tulkinta
dc.subject.ysa kuvallinen viestintä
dc.subject.ysa semantiikka
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record