Intercultural competence as part of professional qualifications : a training experiment with bachelor of engineering students

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Korhonen, Kaisu
dc.date.accessioned 2008-01-09T12:55:01Z
dc.date.available 2008-01-09T12:55:01Z
dc.date.issued 2002
dc.identifier.isbn 951-39-1293-0
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-1293-0
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13222
dc.description.abstract The globalization of working life sets new kinds of requirements on various organizations, in which intercultural competence should be understood as part of knowledge management and tacit knowledge and as a source of competitive advantage and added value. Its development should be started as early as possible. Here proactive Finnish polytechnics have a market niche. They can provide intercultural training as part of professionally-integrated foreign language education, for example. The present study was a training experiment in intercultural communication to Bachelor of Engineering (BEng) students (n = 117) at Kajaani Polytechnic, Finland. en
dc.description.abstract Työpaikkailmoitusten sisällön perusteella teollisuuden työnantajat eivät tunne kulttuurienvälisen kompetenssin eli osaamisen käsitettä rekrytoidessaan ammattikorkeakouluinsinöörejä. Usein uusilta työntekijöiltä edellytetään vain kielitaitoa, ei esimerkiksi kulttuureiden tuntemusta tai sosiaalisia taitoja. Sosiaalisten taitojen puute on kuitenkin yleisin syy ulkomaankomennusten ennenaikaiseen keskeytymiseen, havaitsi Kaisu Korhonen. Korhonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan viestintään ja toiseen kulttuuriin sopeutumiseen liittyvää kulttuurienvälisen kompetenssin käsitettä tulevien amk-insinöörien ammattitaidon osatekijänä. Korhonen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alalla yhden opintoviikon laajuisen koulutuskokeilun, jossa hän selvitti kulttuurienvälisen koulutuksen vaikuttavuutta insinööriopiskelijoiden kulttuurienvälisen kompetenssin kehittymiseen, mitä mieltä insinööriopiskelijat ovat kulttuurienvälisen kompetenssin tarpeesta ja kulttuurienvälisestä koulutuksesta sekä millaisina viestijöinä insinööriopiskelijat itseään pitävät ja millaisia viestijöitä he haluaisivat olla. Kulttuurienvälinen koulutus vaikutti myönteisesti eniten insinööriopiskelijoiden kulttuurieroja koskeviin tietoihin, toiseksi käyttäytymis-, viestintä- ja sopeutumistaitoihin ja kolmanneksi Suomessa asuviin ulkomaalaisiin liittyviin asenteisiin. Opiskelijat arvelivat, että ulkomaankomennukset kehittävät eniten kielitaitoa. Myös tiedot erilaisista kulttuureista ja haasteelliset kokemukset lisääntyvät. Insinööriopiskelijat pitivät kulttuurienvälistä kompetenssia amk-insinöörien ammattitaidon olennaisena ja tekniseen osaamiseen verrattavissa olevana osana. Opiskelijoiden mielestä englannin kielen ja asiasisällön eli kulttuurienvälisen viestinnän yhdistävä koulutus oli hyödyllistä ja mielenkiintoista. Opiskelijat hyväksyivät myös koulutuskokeiluun kuuluneen verkkopohjaisen itseopiskelujakson uutena ja erilaisena oppimismenetelmänä. Vaikka insinööriopiskelijat suhtautuivat myönteisesti kulttuurienväliseen koulutukseen, he eivät olleet erityisen itsenäisiä eivätkä itseohjautuvia oppijoita, vaan tarvitsevat ohjausta opinnoissaan. Insinööriopiskelijoilla ei yleensä ollut viestintäongelmia: Tilanteen mukaan he voivat olla joko ujoja tai sosiaalisia. Ulkomaalaisten kanssa viestittäessä ongelmia sen sijaan esiintyy. Suurimpana ongelmana opiskelijat pitivät puutteellista englannin kielen taitoaan. Monet kokevat olonsa ainakin jossakin määrin epämukavaksi. Jotkut kokevat myös viestintäarkuutta. Opiskelijat arvelivat, että he hyväksyvät ulkomaalaiset sellaisina kuin he ovat ja välttävät kielteisten stereotypioiden muodostamista. Toisaalta opiskelijat olivat kuitenkin sitä mieltä, etteivät he osaa ratkaista ulkomaalaisten kanssa mahdollisesti syntyviä viestintäongelmia. He kokevat vaikeaksi myös ulkomaalaisten tunneilmaisujen tulkitsemisen. Insinööriopiskelijat haluaisivat olla selkeitä, sujuvia viestijöitä, jotka hallitsevat vuorovaikutteisen viestinnän erilaisten ihmisten kanssa. Tärkeää on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. - Kulttuurienvälisen koulutuksen tavoitteena ei ole syvällinen persoonallisuuden muutos, vaan tavoitteena on opettaa kulttuurien tuntemusta, myönteistä asennoitumista vierasmaalaisuuteen ja sosiaalisia taitoja. Tavoitteena on opettaa tietoja, asenteita, käyttäytymistä ja taitoja, joita tarvitaan elämässä ja ammattiuralla yleensäkin, Korhonen kertoo. - Työelämässä kulttuurienvälisen kompetenssin tulisi olla osa yritysten strategista ajattelua ja suunnittelua. Ulkomaiset työntekijät tulisi ymmärtää voimavaraksi, ei uhkatekijäksi. Paras tapa lisätä myönteistä asennoitumista ja luottamusta on koulutus. Myös paluumuuttajien kieli- ja ammattitaitoa tulisi hyödyntää paremmin, vaatii Korhonen. Työelämässä erilaisissa tiimeissä ja projekteissa työskentelevien on pystyttävä viestimään rakentavasti sekä äidinkielellä että vierailla kielillä. Heidän on pystyttävä neuvottelemaan viestien merkityksistä eli hakemaan yhteisymmärrystä. fi
dc.language.iso eng
dc.publisher University of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in communication;1238-2183 ;17
dc.subject.other kulttuurienvälinen kompetenssi
dc.title Intercultural competence as part of professional qualifications : a training experiment with bachelor of engineering students
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:951-39-1293-0
dc.subject.ysa kulttuurienvälinen viestintä
dc.subject.ysa työharjoittelu
dc.subject.ysa ammattitaito
dc.subject.ysa tietokoneavusteinen oppiminen
dc.subject.ysa ammattikorkeakoulut
dc.subject.ysa insinöörit
dc.subject.ysa koulutus
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record