Suomalaista viittomakieltä käyttävien kuurojen ja huonokuuloisten nuorten mediankäyttö ja mediaympäristöt sosiaalisina ja kulttuurisina käytänteinä
Sivunen, U. (2024). Suomalaista viittomakieltä käyttävien kuurojen ja huonokuuloisten nuorten mediankäyttö ja mediaympäristöt sosiaalisina ja kulttuurisina käytänteinä. Apples : Journal of Applied Language Studies, 18(3), 88-115. https://doi.org/10.47862/apples.145537
Julkaistu sarjassa
Apples : Journal of Applied Language StudiesTekijät
Päivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© 2021 Ulla Sivunen
2025:11
In this article, I examine the media use and textual practices in digital environments as social and cultural practices of 25 Deaf and Hard-of-Hearing (DHH) adolescents and young adults aged 13–28 who use Finnish Sign Language (FinSL). I approach the topic primarily from the perspective of the sociocultural literacy tradition (New Literacy Studies, NLS), which is part of applied linguistics. The research questions are: What media do DHH young people use and for what purposes? Which user groups can young people be divided into? The results show that young DHH people are a heterogeneous group in terms of media use and multiliteracies, with linguistic, cultural, and individual differences. In terms of media use and reading habits, young DHH people can be divided into three groups with following emphasis on: 1) visual and signed language readers, 2) multilingual readers and 3) spoken language readers. The characteristics of these groups can be viewed in terms of the language and literacy spectrum of young people using FinSL, with different languages and modalities at the ends. Young DHH people often read a range of texts in different languages in a variety of digital environments. In addition to FinSL, they often read and sign in other sign languages and International Sign. The accessibility of media environments, the availability of signed texts and environments, and a young person’s reading profile in relation to language, culture and individual hearing status interact to influence the opportunities for young people to engage. Due to the limited domestic sign language media supply, DHH youth often read foreign sign language media contents, mostly in International Sign or American Sign Language. Subtitling is perceived as an important element, especially in audiovisual media content, but its benefits in spoken content do not extend to all DHH reader groups. Subtitling was also perceived as important in sign language media content, as young DHH people do not always have sufficient literacy skills to read sign language media texts on different topics produced with normal fluency, and some young DHH people also have difficulties with texts in Finnish. Opportunities to learn literacy skills are therefore not evenly distributed in Finland.
...
Tarkastelen artikkelissani 25:n suomalaisen viittomakieltä (SVK) käyttävän 13–28- vuotiaan kuuron ja huonokuuloisen (KHK) nuoren median käyttöä ja tekstikäytänteitä digitaalisissa ympäristöissä sosiaalisina ja kulttuurisina käytänteinä. Lähestyn aihetta ensisijaisesti sosiokulttuurisen tekstitaitoperinteen (Uudet lukutaidot, New Literacy Studies, NLS) näkökulmista. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä medioita ja mihin tarkoituksiin KHK-nuoret käyttävät niitä? Millaisiin käyttäjäryhmiin nuoret ovat jaoteltavissa? Tulokset osoittavat, että KHK-nuoret ovat mediankäytöltään ja monilukutaidoiltaan heterogeeninen ryhmä, jossa ilmenee kielellisiä, kulttuurisia ja yksilöllisiä eroja. KHK-nuoret ovat jaettavissa mediankäyttö- ja lukutavoiltaan kolmeen ryhmään: 1) visuaalinen ja viitottujen kielten lukija, 2) monikielinen lukija ja 3) puhuttujen kielten lukija. Näiden ryhmien piirteitä voidaan tarkastella kieli- ja lukutaitojatkumolla, joiden päissä painottuvat eri kielet ja modaliteetit. KHK-nuoret lukevat media-arjessaan useita erikielisiä tekstejä monenlaisissa digitaalisissa ympäristöissä. SVK:n lisäksi he lukevat ja viittovat usein muitakin viitottuja kieliä ja kansainvälistä viittomista (International Sign). Mediaympäristöjen saavutettavuus, viittomakielisten tekstien ja ympäristöjen saatavuus sekä KHK-nuoren kieliin, kulttuuriin ja kuulostatukseen kytköksissä oleva lukijaprofiili ovat vuorovaikutteisessa suhteessa ja vaikuttavat myös nuoren toiminnan mahdollisuuksiin. Kotimaisen rajallisen viittomakielisen mediatarjonnan vuoksi KHK-nuoret lukevat usein ulkomaisia viitottuja mediasisältöjä, useimmiten kansainvälisellä viittomisella tai amerikkalaisella viittomakielellä. Tekstitys koetaan tärkeänä osana erityisesti audiovisuaalisissa mediasisällöissä, mutta sen tarjoamat hyödyt puhutuissa sisällöissä eivät ulotu kaikkiin KHK-nuorten lukijaryhmiin. Tekstitys koetaan tärkeänä myös viittomakielisissä mediasisällöissä, sillä KHK-nuorten SVK-lukutaito ei aina ole riittävä tavanomaisella sujuvuudella tuotettujen viittomakielisten mediatekstien lukemiseen eri aihepiireistä, ja myös suomenkieliset tekstit tuottavat osalle KHK-nuorista vaikeuksia. Mahdollisuudet monilukutaitojen oppimiselle eivät siten Suomessa jakaudu tasaisesti.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISSN Hae Julkaisufoorumista
1457-9863Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/244536501
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Koneen SäätiöLisätietoja rahoituksesta
Artikkelin kirjoittamista on rahoittanut Koneen säätiö, Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos ja Tukilinja-säätiö.Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Viitottua kieltä käyttävien kuulovammaisten nuorten medialukutaito, toimijuus & osallisuus
Sivunen, Ulla (Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden keskus, 2023) -
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön piirteet
Hanhikoski, Cecilia (2020)Maisteritutkielman tavoitteena on tutkia viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön piirteitä ja sitä millaisissa tilanteissa lapset käyttävät suomalaista viittomakieltä ja muita kieliä. Tavoitteena on myös tutkia, ... -
Pois oppimisyhteiskunnan marginaalista? : koulutuksen merkitys vuosina 1960-1990 opiskelleiden lapsuudestaan kuurojen ja huonokuuloisten aikuisten elämänkulussa
Lehtomäki, Elina (Jyväskylän yliopisto, 2005)Koulutuksen, varsinkin erityisopetuksen, on oletettu ehkäisevän syrjäytymistä tai ratkaisevan syrjäytymisen ongelmia. Elina Lehtomäki selvitti koulutuksen merkitystä perusasteen jälkeen erityisopetuksessa opiskelleiden, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.